Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on päivittänyt kasvomaskisuositustaan. Suositusta on täydennetty koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheiden ohjeilla.
Ohjeet on tarkoitettu alueellisille viranomaisille hyödynnettäväksi, kun ne arvioivat alueensa epidemiatilannetta ja antavat alueillaan suosituksia maskin käytöstä.
THL suosittelee koronaepidemian kiihtymisvaiheessa kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteen lisäksi myös julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Jos epidemiatilanteen huononeminen jatkuu eli jos siirrytään leviämisvaiheeseen, suojainten käyttöä laajennetaan edelleen, THL kertoo tiedotteessaan.
THL määrittelee kiihtymis- ja leviämisvaiheet seuraavasti:
Kiihtymisvaiheessa koronaviruksen alueellinen ilmaantuvuus on noin 10–25 tapausta per 100 000 asukasta per 14 vuorokautta.
Kiihtymisvaiheessa ilmenee paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja, jotka ovat pääsääntöisesti jäljitettävissä. Sairaalahoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan ilman erityistoimia.
Leviämisvaiheessa koronavirustartunnat leviävät alueellisesti tai laajemmin. Taudin ilmaantuvuus on noin 18–50 tapausta per 100 000 asukasta per 14 vuorokautta. Tapausten päivittäinen kasvunopeus on yli 10 prosenttia, ja alle puolet tartuntalähteistä pystytään jäljittämään. Sairaalahoidon ja tehohoidon tarve kasvaa voimakkaasti.
Kun katsoo THL:n karttaa tauti-ilmaantuvuudesta, tämänhetkisen ilmantuuvuustilanteen perusteella sairaanhoitopiireistä kiihtymisvaiheessa olisivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (20,5) , Keski-Pohjanmaa (11,6), Pirkanmaa (15), Kymenlaakso (11,6) ja Kanta-Häme (17).
Leviämisvaiheessa sairaanhoitopiireistä olisivat nyt tauti-ilmaantuuvuuden perusteella Keski-Suomi (44,3), Etelä-Savo (47,6) ja Päijät-Häme (31,4).
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen totesi torstaina tiedotustilaisuudessa, että tauti-ilmaantuvuuden perusteella Suomi on jo kiihtymisvaiheessa, mutta tulkinnassa katsotaan myös muita indikaattoreita. Sitä, ollaanko Suomessa alueellisesti epidemian kiihtymisvaiheessa, tarkastellaan hänen mukaansa nyt alueittain.
Leviämisvaiheessa Suomessa ei Puumalaisen mukaan vielä olla.
THL:n mukaan kasvomaskin asianmukainen käyttö voi vähentää tartuntoja estämällä pisaroiden leviämistä ympäristöön. Kasvomaski ei ole varsinainen hengityksensuojain, eikä se suojaa tehokkaasti käyttäjäänsä. Kasvomaskien teho perustuu osittain siihen, että mahdollisimman moni käyttää niitä asianmukaisesti.
Ensisijaisen tärkeää on THL:n mukaan edelleen noudattaa 1–2 metrin turvavälejä aina kun mahdollista, pestä käsiä, yskiä hihaan tai kertakäyttöiseen nenäliinaan sekä välttää kasvojen koskettelua.
