Hyvinvointialan mukaan THL esittää kyseenalaisia väitteitä ja käsittämättömiä johtopäätöksiä. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN

”THL käyttää totuutta valikoiden – näyttää markkinointipuheelta”

Hyvinvointialan asiantuntijan mukaan THL esittää kyseenalaisia laskelmia eikä perusta näkemyksiään tutkittuun tietoon.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Hyvinvointiala Halin talous- ja veroasiantuntijan Joel Kuuvan mielestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käyttää totuutta valikoiden tuoreessa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia käsittelevässä blogissaan.

THL:n kehittämispäällikkö Satu Kapiainen toteaa Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset tulee lakkauttaa -kirjoituksessaan, että Kela-korvauksia maksettiin vuonna 2019 noin 160 miljoonaa.

– Blogissa esitetään kuva, johon sisältyy suuri väärinymmärtämisen riski. Lukija saattaa esimerkiksi olettaa, että 54,8 miljoonalla eurolla saisi 1,9 miljoonaa lääkärikäyntiä julkisessa terveydenhuollossa. Todellisuudessa tähän hupenisi koko Kela-korvauspotti eli 160 miljoonaa euroa, Joel Kuuva kirjoittaa blogissaan. Hali edustaa yksityistä sosiaali- ja terveysalaa.

Kuuvan mielestä THL:n laskelmat ovat myös hyvin kyseenalaisia. THL:n taulukon mukaan lääkärikäynnin kustannus julkiselle sektorille olisi keskimäärin 85 euroa. Esimerkiksi suuri kuntayhtymä Päijät-Sote laskuttaa isäntäkunniltaan 140 euroa per lääkärikäynti, eli 65 prosenttia enemmän kuin THL:n arvio.

– Tämä saa THL:n blogin näyttämään enemmän markkinointipuheelta kuin virkavastuulla tehdyltä arviolta, Kuuva toteaa.

THL ei esitä tutkimusta väitteittensä tueksi

THL:n blogissa väitetään, että Kela-korvaukset valuvat hintoihin ja että ne hyödyttävät vain yksityisiä lääkäriasemia.

– Mitään tutkimusta tämän tueksi THL ei esitä. Tämä on ymmärrettävää, sillä todellisuudessa hinnan määrittävät ensisijaisesti kustannukset ja kilpailu, ei Kela-korvaus. Toki Kela-korvauksella on vaikutusta siihen, valitseeko ihminen Kela-korvatun terveydenhuollon vai terveyskeskuksen, Kuuva huomauttaa.

THL väittää, etteivät Kela-korvaukset pienuutensa takia lisää pienituloisten mahdollisuuksia yksityisten terveyspalvelujen käyttöön.

– Tämäkään väite ei perustu mihinkään. Kelan mukaan vuonna 2016 lähes 350[nbsp]000 alle 20[nbsp]000 euroa tienaavaa ihmistä käytti yksityisiä lääkäripalveluja. Luku sisältää vain yli 25-vuotiaat henkilöt, joten esimerkiksi pienituloisten perheiden lapset kasvattavat lukua entisestään.

Kuuvan mukaan Kela-korvauksen jälkeen noin 35 euron lääkärin digivastaanotto on varsin monen pienituloisenkin saavutettavissa. Terveyskeskusmaksu on tyypillisesti reilut 20 euroa.

THL:n johtopäätös käsittämätön

Kuuvan mielestä THL:n blogissa valitetaan, että yksityiseltä saa laajempia palveluja kuin terveyskeskuksista.

– On käsittämätöntä, että THL tulee tästä siihen johtopäätökseen, että yksityisiä palveluja pitäisi heikentää. Ei todellakaan, vaan julkisia pitää parantaa, Kuuva linjaa.

Blogissa väitetään myös, että Kela-korvausten takia terveydenhuollon osaajia on vaikeaa houkutella yksityiseltä julkiselle.

– Tämäkään ei pidä paikkaansa. Samaan aikaan, kun Kela-korvauksia on vuodesta 2016 alkaen leikattu, on terveyskeskusten lääkärivaje vain pahentunut. Kela-korvausten jahtaamisen sijaan THL:n pitäisi keskittyä tukemaan terveyskeskuksia houkuttelevina työpaikkoina, Kuuva toteaa.

Työmarkkinajärjestöt EK, SAK, Akava ja STTK ovat ilmaisseet tukensa Kela-korvausten säilyttämiselle.

LUE MYÖS:

THL:n päällikkö: Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset lakkautettava

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)