X
SULJE MAINOS
Hyvinvointialan mukaan THL esittää kyseenalaisia väitteitä ja käsittämättömiä johtopäätöksiä. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN

”THL käyttää totuutta valikoiden – näyttää markkinointipuheelta”

Hyvinvointialan asiantuntijan mukaan THL esittää kyseenalaisia laskelmia eikä perusta näkemyksiään tutkittuun tietoon.

Hyvinvointiala Halin talous- ja veroasiantuntijan Joel Kuuvan mielestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käyttää totuutta valikoiden tuoreessa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia käsittelevässä blogissaan.

THL:n kehittämispäällikkö Satu Kapiainen toteaa Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset tulee lakkauttaa -kirjoituksessaan, että Kela-korvauksia maksettiin vuonna 2019 noin 160 miljoonaa.

– Blogissa esitetään kuva, johon sisältyy suuri väärinymmärtämisen riski. Lukija saattaa esimerkiksi olettaa, että 54,8 miljoonalla eurolla saisi 1,9 miljoonaa lääkärikäyntiä julkisessa terveydenhuollossa. Todellisuudessa tähän hupenisi koko Kela-korvauspotti eli 160 miljoonaa euroa, Joel Kuuva kirjoittaa blogissaan. Hali edustaa yksityistä sosiaali- ja terveysalaa.

Kuuvan mielestä THL:n laskelmat ovat myös hyvin kyseenalaisia. THL:n taulukon mukaan lääkärikäynnin kustannus julkiselle sektorille olisi keskimäärin 85 euroa. Esimerkiksi suuri kuntayhtymä Päijät-Sote laskuttaa isäntäkunniltaan 140 euroa per lääkärikäynti, eli 65 prosenttia enemmän kuin THL:n arvio.

– Tämä saa THL:n blogin näyttämään enemmän markkinointipuheelta kuin virkavastuulla tehdyltä arviolta, Kuuva toteaa.

THL ei esitä tutkimusta väitteittensä tueksi

THL:n blogissa väitetään, että Kela-korvaukset valuvat hintoihin ja että ne hyödyttävät vain yksityisiä lääkäriasemia.

– Mitään tutkimusta tämän tueksi THL ei esitä. Tämä on ymmärrettävää, sillä todellisuudessa hinnan määrittävät ensisijaisesti kustannukset ja kilpailu, ei Kela-korvaus. Toki Kela-korvauksella on vaikutusta siihen, valitseeko ihminen Kela-korvatun terveydenhuollon vai terveyskeskuksen, Kuuva huomauttaa.

THL väittää, etteivät Kela-korvaukset pienuutensa takia lisää pienituloisten mahdollisuuksia yksityisten terveyspalvelujen käyttöön.

– Tämäkään väite ei perustu mihinkään. Kelan mukaan vuonna 2016 lähes 350 000 alle 20 000 euroa tienaavaa ihmistä käytti yksityisiä lääkäripalveluja. Luku sisältää vain yli 25-vuotiaat henkilöt, joten esimerkiksi pienituloisten perheiden lapset kasvattavat lukua entisestään.

Kuuvan mukaan Kela-korvauksen jälkeen noin 35 euron lääkärin digivastaanotto on varsin monen pienituloisenkin saavutettavissa. Terveyskeskusmaksu on tyypillisesti reilut 20 euroa.

THL:n johtopäätös käsittämätön

Kuuvan mielestä THL:n blogissa valitetaan, että yksityiseltä saa laajempia palveluja kuin terveyskeskuksista.

– On käsittämätöntä, että THL tulee tästä siihen johtopäätökseen, että yksityisiä palveluja pitäisi heikentää. Ei todellakaan, vaan julkisia pitää parantaa, Kuuva linjaa.

Blogissa väitetään myös, että Kela-korvausten takia terveydenhuollon osaajia on vaikeaa houkutella yksityiseltä julkiselle.

– Tämäkään ei pidä paikkaansa. Samaan aikaan, kun Kela-korvauksia on vuodesta 2016 alkaen leikattu, on terveyskeskusten lääkärivaje vain pahentunut. Kela-korvausten jahtaamisen sijaan THL:n pitäisi keskittyä tukemaan terveyskeskuksia houkuttelevina työpaikkoina, Kuuva toteaa.

Työmarkkinajärjestöt EK, SAK, Akava ja STTK ovat ilmaisseet tukensa Kela-korvausten säilyttämiselle.

LUE MYÖS:

THL:n päällikkö: Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset lakkautettava

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt