Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen kertoo Ilta-Sanomissa arvionsa uudesta koronastrategiasta.
– Suomen uuden koronastrategian tulee todennäköisesti erottamaan vanhasta olennaisimmin se, että enää ei tuijoteta tapausmääriä. Enemmän merkitystä on nyt niiden vaikutuksilla, eli sairaalahoitoa vaativien määrillä ja kuolemilla. Lisäksi rajoituskeinoja on oltava käytössä, jos tilanne alkaa näyttää huonolta, Salminen arvioi.
Uusi strategia perustuisi siis pitkälti rokotekattavuuteen. Rokotekattavuuden edistymistä ja sairaalahoidon kapasiteettia suojataan syksyllä rajoituksilla tarvittaessa. Enää tartuntaluvuilla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä.
– Vielä ei olla maalissa, joten rajoituskeinoja täytyy pystyä käyttämään, jos esimerkiksi kuolemantapaukset lähtisivät jostain syystä äkillisesti nousuun. Pidemmän päälle pyrimme kuitenkin palaamaan vähitellen normaaliin. Kun mahdollisimman moni on saanut rokotteen tai sairastanut taudin, koronavirus jää pääosin hengitystieinfektioksi muiden joukkoon, Salminen sanoo IS:lle.
Vielä aluksi strategiaa on tarkoitus soveltaa sairaanhoitopiireittäin. Kun rokotekattavuuden myötä alueiden erot eivät enää ole suuria, pyritään ehkä lopulta saamaan samat säännöt kaikille.
Myös tartunnanjäljitykseen on luvassa muutos.
– Tällä hetkellä terveydenhuollon resursseista iso osa kohdistuu tartunnanjäljitykseen. Parin kuukauden kuluttua pääsemme pohtimaan sitä, onko tartunnanjäljitys enää lainkaan tarpeen, kun rokotekattavuus on riittävän hyvä ja hyvin harva enää sairastuisi, Salminen sanoo.
– Voimme Suomessa oppia Britannian kokemuksista, mutta vielä emme tiedä, miten Britanniassa käy. Painavin asia Suomen strategiassa on nyt se, että pääsemme rokotekattavuudessa pidemmälle. Uskoisin, että siirrymme normaalimpaan vähitellen ja askel askeleelta. Minun on vaikeaa nähdä tilannetta, jossa päätyisimme Britannian kaltaiseen radikaaliin ratkaisuun, hän jatkaa.
Epidemian tukahduttaminen siten, että Suomessa ei tautia enää koskaan esiintyisi, ei ole Salmisen mukaan enää mahdollista. Koronavirus jää kiertämään väestöön, eikä epidemian alkuvaiheen kaltaisia radikaaleja toimenpiteitä ole järkevää tehdä.
– On selvää, että radikaalit toimet voivat rauhoittaa epidemiaa hetkellisesti, mutta riskit taudin palaamiselle ovat silti olemassa. On nähty, että kaikissa niissä maissa, joissa radikaaleja toimia on sovellettu, takaiskuja on tapahtunut yksi toisensa jälkeen. Maissa, joissa rokotuskattavuus nousee, epidemiasta ulospääsy on saavutettavissa.
