Virus leviää tehokkaasti ihmisjoukoissa sisätiloissa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

THL avaa: Täällä koronatartunnan riski on suurin

Tietyt tilanteet ovat otollisia viruksen tehokkaalle leviämiselle.

Koronavirusepidemiasta viime aikoina kertyneiden tietojen perusteella aerosolimuotoisilla tartunnoilla saattaa olla aiemmin kuviteltua enemmän merkitystä taudin leviämisessä.

Leviäminen pidempään ilmassa pysyvien pienten pisaroiden kautta voi myös olla monien niin kutsuttujen superlevittäjätapausten takana. Niissä usein yksittäinen taudinkantaja on aiheuttanut samalla kertaa suuren määrän tartuntoja.

Viime aikoina otsikoissa maailmalla ovat olleet esimerkiksi yökerhoista, ryhmäliikuntatunneilta sekä kirkoista lähteneet tartuntaryppäät. Yhdistävinä tekijöinä näyttävät olleen riittävän pitkäkestoinen oleilu joukossa huonosti ilmastoiduissa sisätiloissa sekä huutaminen, laulaminen tai muuten kova hengittäminen.

Verkkouutiset kysyi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta aerosolimuotoisesta leviämisestä ja superlevittäjätapauksista Suomessa.

THL:n johtava asiantuntija, infektioepidemiologian dosentti Jussi Sane puhuu mieluummin tilanteista, joissa olosuhteet ovat oikeita tehokkaan leviämisen suhteen eikä niinkään supertartuttajista henkilöinä.

– Me olemme tietoisia erilaisista tapahtumista kuten syntymäpäiväjuhlista, mihin useampia tapauksia on yhdistetty. Tehostamme koko ajan tiedonkeruuta sen suhteen, että saamme paremman tilannekuvan kansallisesti. Alueet joka tapauksessa tietävät parhaiten oman alueen tartuntaketjujen taustat, Sane toteaa sähköpostitse.

Riskialtteimmat ympäristöt koronatartunnan saamiseen ovat hänenkin mukaansa tilanteet, joissa paljon ihmisiä on kohtuullisen pienissä sisätiloissa.

– Näitä ovat esimerkiksi erilaiset tapahtumat, konsertit ja syntymäpäivät. Kun puhutaan oireettomien tartuttavuudesta niin sitä todennäköisesti tapahtuu herkimmin niissä tilanteissa, missä ihmiset ovat tartuttajan kanssa lähikontaktissa pidemmän aikaa, Jussi Sane sanoo.

Hän muistuttaa tartuntariskin olevan ulkona selvästi pienmpi kuin sisätiloissa.

Uuden koronaviruksen ilmavälitteisestä tartuntatavasta on Sanen mukaan havaittu viime aikoina viitteitä tutkimuksissa.

– Tämä tarkoittaa sitä, että yskiessä ja aivastaessa syntyy suurempien pisaroiden lisäksi myös hyvin pieniä pisaroita, jotka voivat jäädä hetkeksi aikaa ilmaan aerosolimuodossa, hän avaa.

Muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO, ja Yhdysvaltain ja EU:n tartuntatautivirastot ovat kuitenkin Jussi Sanen mukaan sitä mieltä, että ilmavälitteisen tartunnan riski on pisaratartuntaa pienempi, eikä kyse ole saman mittakaavan asiasta kuin vaikkapa selvästi ilmavälitteisen taudin kuten tuhkarokon kohdalla. Jos asia olisi näin, näyttäisi koronavirusepidemia Sanen mukaan hyvin erilaiselta.

– On vielä epäselvää kuinka kauan virus säilyy ilmassa tartuttamiskykyisenä, tämä ei ole ihan sama asia kuin se miten pitkään pienet pisarat leijuvat ilmassa,  ja mikä on ilmanvaihdon merkitys tartunnoissa, hän huomauttaa.

LUE MYÖS:
Varoitus viruksen ”hiljaisista levittäjistä” – tutkijat suosittavat maskeja

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt