Duodecimin Terveyskirjastoon on tullut viime perjantaina artikkeli uudesta koronaviruksesta.
Joulukuussa 2019 alkoi Wuhanin maakunnassa Kiinassa epidemia, jonka aiheuttaja on ihmiselle uusi koronavirus. Sen aiheuttama tauti on viralliselta nimeltään COVID-19. Taudinaiheuttajavirus on nimetty SARS-CoV-2-virukseksi.
Uusi koronavirus aiheuttaa hengitystieinfektioita. Terveyskirjaston mukaan pienellä osalla tartunnan saaneista on vakava infektio.
Varmistettuihin koronavirusinfektioihin on maailmanlaajuisesti kuollut 4,6 prosenttia sairastuneista 28. maaliskuuta 2020 mennessä. Kuolleisuus on vaihdellut maittain alle yhdestä prosentista yli kymmeneen prosenttiin. Infektioon menehtyneillä on ollut elimistön puolustuskykyä heikentäviä perussairauksia useammin kuin siitä toipuneilla, ja he ovat usein olleet iäkkäämpiä henkilöitä.
Suomessa raportoiduista sairastuneista hieman yli puolet on ollut 40–70-vuotiaita ja noin kolmannes 20–40-vuotiaita. Lasten oireet ovat yleensä lieviä.
Terveyskirjaston mukaan uuden koronaviruksen oireet muistuttavat alkuvaiheessa minkä tahansa hengitysteiden virusinfektion oireita. Oireita ovat kuume, yskä, hengitysvaikeus, lihaskivut, väsymys ja päänsärky.
Terveyskirjastossa on tarkennettu, mitä hengitysvaikeudella tarkoitetaan. Hengitysvaikeudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että henkilö joutuu hengittämään niin tiheästi, ettei pysty puhumaan kokonaisia lauseita tai henkilö joutuu hengittämään nopeammin ja syvempään sellaisissa askareissa, joissa ei ole aikaisemmin kokenut hengästymistä. Hengitysvaikeus voi myös ilmetä sinerryksenä huulten ympärillä.
Hengitysvaikeudella ei sen sijaan tarkoiteta nenän tukkoisuudesta johtuvaa vaikeutta hengittää nenän kautta samalla, kun suun kautta hengittäminen onnistuu normaalisti.
Koronavirustaudin oirearvion voi tehdä Omaolo-palvelussa. Oirearvio on tarkoitettu koronavirustartunnan todennäköisyyden ja laboratorionäytteen tarpeen arviointiin.
Infektio paranee useimmiten noin viikon kotilevolla
Terveyskirjastossa neuvotaan, että lievistä hengitysteiden virusinfektion oireista henkilön, joka ei kuulu erityiseen riskiryhmään, ei tarvitse ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, vaan lepäillä ja sairastaa kotona, kunnes oireet ovat loppuneet.
Sairastunutta kehotetaan pysyttelemään kotona, kunnes kuume on poissa ja muut oireet vähenemässä ja välttämään läheistä kontaktia muihin. Terveyskirjaston mukaan hengitystieinfektio paranee useimmiten noin viikon kotilevolla.
Lääkärin tekemää taudinmääritystä ei Terveyskirjaston mukaan pääsääntöisesti tarvita. Koska neuvontapuhelimet ovat pahasti ruuhkautuneet, tietolähteenä kehotetaan käyttämään ensisijaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja oman alueen terveydenhuollon verkkosivustoja.
Riskiryhmäläistä kehotetaan ottamaan pikaisesti yhteyttä terveyskeskukseen, jos henkilölle nousee äkillinen, yli 38 asteen kuume ja tautiin liittyy kurkkukipua ja/tai yskää.
Jos lapsi sairastuu, lääkäriin kehotetaan hakeutumaan mahdollisimman pian, jos lapsella on esimerkiksi hengitysvaikeuksia, iho on sinertävä tai harmaa, lapsi ei herää tai reagoi mihinkään tai lapsi on niin ärtyisä, ettei halua olla sylissä.
Näiltä henkilöiltä voidaan ottaa näyte
THL:n toimintaohjeen (3.4.2020) mukaan koronanäyte otetaan ensisijaisesti sairaalan päivystykseen hakeutuneilta potilailta, joilla on sairaalahoitoa vaativa hengitystieinfektio ja joilla epäillään keuhkokuumetta, jonka aiheuttaja ei ole ilmeinen.
Lisäksi näyte otetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toiminnan kannalta kriittiseltä hoitohenkilökunnalta, jos työntekijällä on akuutin hengitystieinfektion oireita. Näyte otetaan myös, kun hoitolaitoksessa epäillään hengitystieinfektioepidemiaa ja aiheuttajamikrobi on epäselvä.
Näyte voidaan ottaa myös kontaktijäljityksen yhteydessä sekä hoitavan lääkärin harkinnan mukaan potilaalta, jolla on akuutin hengitystieinfektion oireita, joka on oleskellut ulkomailla tai joka on ollut lähikontaktissa laboratoriovarmistetun COVID-19-tapauksen kanssa 14 vuorokauden sisällä ennen oireiden alkua.
Lisäksi lääkärin harkinnan mukaan näyte voidaan ottaa yli 70-vuotiaalta henkilöltä, jolla on akuutin hengitystieinfektion oireita ja erityisesti jos hänellä on perussairauksia ja hän on kotihoidon palvelujen piirissä.
Näyte voidaan ottaa myös työterveyslääkärin tai kunnan tartuntatautilääkärin arvion perusteella, jos näin voidaan mahdollistaa tai nopeuttaa huoltovarmuuden kannalta kriittisen henkilön paluuta töihin.
COVID-19-näyte otetaan nenänielusta, ja se tutkitaan nukleiinihapon osoitustestillä (PCR). Vastauksen saaminen vie tällä hetkellä yleensä 1–2 vuorokautta.
Ei virallista ohjetta tartuttavuudesta
Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Ihmisiä kehotetaan välttämään ihmisjoukkoja ja lähikontaktia sairastuneiden kanssa, eikä infektioherkkien tai iäkkäiden henkilöiden luona pidä vierailla. Terveyskirjaston mukaan kasvosuojusten ja suojakäsineiden käytöstä on vain rajallista hyötyä.
Suomessa ei toistaiseksi ole annettu virallisia ohjeita, milloin COVID-19-infektion sairastanut voi turvallisesti palata töihin ja sosiaalisiin kontakteihin ilman riskiä tartuttavuudesta.
Kansainvälisten lähteiden perusteella tartuttavuuden voi todennäköisesti katsoa loppuneen, kun kuume on ilman kuumelääkettä pysynyt poissa kolme vuorokautta, hengitystieoireet ovat kuumeen loppuessa olleet jo selvästi vähentyneitä ja oireiden alkamisesta on kulunut vähintään seitsemän vuorokautta.
Terveyskirjaston mukaan aikarajat ovat kokemuksen puuttuessa kuitenkin viitteellisiä, ja turva-ajan on varmuuden vuoksi syytä olla pidempi, jos mahdollista, esimerkiksi kaksi viikkoa oireiden alkamisesta.
Terveyskirjaston artikkelin on kirjoittanut infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila, joka työskentelee HYKSin tulehduskeskuksessa osastonylilääkärinä.
