Kela-korvauksen supistaminen heikentäisi pienituloisten mahdollisuuksia päästä julkiseen hoitoon, kun jonot kasvavat, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas kolumnissaan Iltalehdessä. Hänen ironisena otsikkonaan on ”Köyhän paikka on terveyskeskuksen jonossa – sinne STM ja vasemmisto haluaisivat loputkin suomalaisista”.
Kullaksen mukaan suomalaisten kyky päästä hoidattamaan perusterveysvaivojaan on kaukana tasa-arvoisesta.
– Työssäkäyvät korjaavat selkävaivansa ja ottavat influenssarokotteensa työterveyshuollon kautta. Yhä useampi äänestää yksityisen terveydenhuollon puolesta jaloillaan ja pankkikortillaan. Viime vuoden lopussa 1,26 miljoonalla suomalaisella oli sairaskuluvakuutus. Lähes puolella miljoonalla suomalaislapsella on huoltajien maksama sairaskuluvakuutus. Julkiset terveyskeskukset ovat enää vanhuksille, työttömille ja pienituloisille sekä heidän lapsilleen, Emilia Kullas toteaa.
Tiettyjen lääkäripalveluiden pariin on julkisen terveyskeskuksen kautta lähes mahdotonta päästä. Juuri näistä terveyspalvelusta maksettavien Kela-korvausten määrä on kutistunut rajusti parissakymmenessä vuodessa. Nyt hallitus haluaisi Kela-korvauksista eroon kokonaan.
Hän muistuttaa, että eriarvoisuuden poiston nimiin vannova hallitus sopi kevään 2020 kehysriihessä, että yksityisen hoidon Kela-korvauksia leikataan runsaalla 40 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lähtien. Säästyvä raha on tarkoitus käyttää vanhusten hoitajamitoituslupauksen rahoittamiseen.
– Kela-korvaus on nykyiselläänkin pieni, 110 euron lääkärikäynnistä vain 16 euroa. Kela-korvausten aiottu leikkaus kutistaisi korvauksen alle 10 euroon. Tämä heikentää nimenomaan pienituloisten mahdollisuuksia päästä hoitoon. Jonot julkiseen hoitoon kasvavat entisestään, Kullas toteaa.
– Alueelliset ja taloudelliset terveyserot ovat tosiasia. Niitä voi toki kaventaa niinkin, että koetetaan kurjistaa kaikkien saamia palveluita. Tämä ei varmasti ole kenenkään tavoite. Kansalaisten luotto julkisen perusterveydenhuollon saatavuuteen on heikko. Paras todiste tästä on yksityisten hoitokuluvakuutusten kasvu. Sieltä ei omaehtoisesti palata julkisen terveyskeskuksen asiakkaaksi, Kullas kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että terveyskeskuskäynnin hinta on lähes kahdeksan kertaa suurempi kuin yksityisen lääkärikäynnin Kela-korvaus.
– Kela-korvatut lääkärikäynnit ovat yhteiskunnalle kustannustehokas tapa edistää kansalaisten terveyttä.
Suomessa oli vuonna 2020 yli 3,3 miljoonaa Kela-korvattua lääkärikäyntiä. Joka tuloluokasta löytyy Kela-korvauksen saajia.
– Näitä miljoonia lääkärikäyntejä ei ole mitenkään realistista ottaa osaksi julkisen terveydenhuollon kuormaa. Sosiaali- ja terveysministeriö voi haaveilla kokonaan julkisesta terveydenhuollosta. Kansa äänestää rahoillaan oman valinnanvapautensa puolesta, Kullas toteaa.
