Suomen perusterveydenhuoltoa uhkaa uusi murhe, jos pitkäaikaissairaiden hoito pitkittyy. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Terveydenhuollossa muhii hoitopommi – Yle: Näin se iskisi

Hoidontarve uhkaa paisua valtavaksi, kun koronakriisi on ohi.

Perusterveydenhuollossa muhii hoitopommi, jos koronakriisin keskellä ei huolehdita pitkäaikaissairaiden hoidosta, Yle uutiset kertoo.

Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa ihmiset ovat jo peruneet aikojaan ja ajat kiireettömään hoitoon pääsyyn uhkaavat jatkuvasti pitkittyä. Kun koronavirus kasvavassa määrin alkaa eri puolilla Suomea kuormittaa perusterveydenhuoltoa, kiireettömiä aikoja on tarjolla entistä vähemmän. Vastikään annetun asetuksen perusteella kunnissa ei myöskään tarvitse noudattaa hoitotakuun aikoja.

Kyse on pahimmillaan siitä, että koronavirusepidemian jälkeen Suomessa voi olla entistä sairaampi väestö, jos pitkäaikaissairaudet ovat hoitamattomana pahentuneet. Vaarana on, että hoitamattomana sairaudet uhkaavat henkiä tai kasvattavat erinäisten liitännäissaurauksien riskiä.

Esimerkiksi diabetesta sairastavan kohdalla on tärkeää, ettei esimerkiksi silmänpohjassa tapahdu haitallisia muutoksia tai ettei hän saa autonomisen hermoston häiriöitä.

– Pahin skenaario on se, että meillä jäävät riskiryhmien potilaat hoidotta pitkäksi aikaa ja sitten meillä on valtava hoidontarve, kun tämä kaikki on ohi, Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän avopalveluiden päällikön viransijaisena toimivan Päivi Mäkelä-Bengs sanoo Ylelle.

Keski-Uudellamaalla on Mäkelä-Bengsin mukaan viime viikkoina pyritty määrätietoisesti hoitamaan pitkäaikaissairaita ja koronan riskiryhmään kuuluvia.

– Olemme toivoneet, että kuntalaiset eivät nimenomaan peru varattuja lääkärin tai hoitajan aikojaan, hän sanoo.

Kiireettömien potilaiden hoidossa on monissa kunnissa jo hyödynnetty etäpalveluja. Myös hengitystiepotilaita on hoidettu etänä niin pitkälle kuin mahdollista.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt