Verkkouutiset

Terveydenhuollon uudistuttava Euroopassa

BLOGI

On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä maailmassa on yli kaksi miljardia iäkästä henkilöä, kirjoittaja huomauttaa.
Leena Zittling
Leena Zittling
Asiantuntija, terveys- ja yhteiskuntatieteilijä, Kokoomuksen järjestötoiminnan verkoston puheenjohtaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Eurooppalaisen terveydenhuollon ja sen järjestelmien on jatkettava uudistumistaan voidakseen vastata yhteiskunnalliseen väestörakenteen muutoksiin.

Euroopan maat ovat pyrkineet toimintaohjelmissaan tekemään terveydenhuolto-palveluistaan kestävämpiä, on pyritty suojautumaan rajojen yli kulkevilta uhkilta, kuten flunssaepidemioilta ja on etsitty innovatiivisempia ratkaisuja terveydenhuollon toimialan kehittämiseen.

Uudistuksilla on haluttu tarjota kansalaisille hyvinvointia sekä terveempi ja pidempi elämä. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on ollut luoda paremmat edellytykset kansanterveydelle. Nyt kuitenkin on käynyt selväksi, että toimenpiteet eivät ole enää riittäviä, kun samaan aikaan tarkastellaan väestörakenteen tulevia muutoksia.

Ikääntyminen on maailmanlaajuinen kasvava ilmiö kaikissa maissa, erityisesti Euroopassa. Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä kansakunta, sillä Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan väestön ikääntymisen vauhti kiihtyy enemmän kuin koskaan aiemmin. Arvioiden mukaan vuosien 2015 – 2050 aikana yli 60-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu 12 prosentista aina 22 prosenttiin.

On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä maailmassa on yli kaksi miljardia iäkästä henkilöä, eli joka viides maailman väestöstä on yli 60-vuotias

Ikääntymisen myötä monisairaudet lisääntyvät, sairaudet kroonistuvat ja kansalaisten työ- ja toimintakyky heikkenee elämäntavoista, kuten vähäisestä liikkumisesta johtuen.

Yhä useammin jo nuorilla on liikkumattomuudesta johtuen häiriöitä toimintakyvyissään. Toimintakyvyn arviointi onkin olennainen näkökulma kun määritellään nopeasti ikääntyvän väestön terveydenhuollon laatutasoa. Kansalaisten hyvä työ- ja toimintakyky, ei vain fyysinen, vaan myös psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ovat edellytyksinä laadukkaalle elämälle.

Euroopan Unionin on luotava edistyneempi toimintaohjelma seuraavalle parlamenttikaudelle, jolloin painotetaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, toimintakyvyn vahvistamista sekä kuntoutuksen laaja-alaisten ulottuvuuksien hyödyntämistä kansanterveyden parantamiseksi ja kansantalouden kustannusten vähentämiseksi.

Euroopan Unionin seitsenvuotinen ”kansanterveys kasvun tukena” ohjelma päättyy 2020. Ohjelmalle oli varattu 446 miljoonaa euroa. Seuraavan toimintaohjelman tulee olla edistyneempi ja rahoituksen on lähtökohtaisesti oltava ainakin kaksinkertainen. Samalla meidän on tunnistettava hyvinvoinnin lisäämisen näkökulmasta kaikkein vaikuttavimmat rahoituskohteet.

Uudessa EUn terveyden toimintaohjelmassa kansanterveys tulee nähdä ”kansantalouden kasvun moottorina”, jossa tavoitteena on tasapainoinen ja toimintakykyinen kansalainen, jolle kuntoutuksen eri ulottuvuudet, oman hoidon tehostaminen sekä luonnon ja liikunnan hyödyntäminen ovat aiempaa helpommin saatavilla olevia kulmakiviä omien kansalaistemme elämänlaadun takeeksi. 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)