Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva vaatii, että hallitus ottaa yksityiset terveydenhuollon yritykset nykyistä paremmin mukaan torjumaan koronaviruksen leviämistä. Evan ekonomisti Sanna Kurronen sanoo, että hallituksen koronatoimet ovat olleet hyviä, mutta siltä puuttuu suunnitelma kriisistä nousemiseksi.
– Voin kertoa, miten pitää toimia: Ensin täytyy avata tosissaan piikki terveydenhuoltoon, eikä puhuta mistään kymmenen miljoonaa sinne ja tänne. Menetämme miljardin BKT:sta joka viikko, joten sinne on varaa laittaa ihan tosissaan rahaa, Kurronen sanoi keskiviikkona Evan Virkku -videoseminaarissa.
Hänen mielestään ideologiset esteet eivät saa estää yksityisen sektorin ottamista mukaan koronan torjuntaan. Yksityiset yritykset pystyvät testaamaan ihmisiä ja jäljittämään viruksen leviämistä. Myös yliopistot ja tutkimuslaitokset pystyvät tekemään nykyistä enemmän koronatyötä.
– Olemme kuulleet aivan liikaa esimerkkejä, että julkinen puoli on torjunut avun tarjoukset. Tämä on huolestuttavaa.
Viruksen jäljitys kannattaa Kurrosen mielestä hoitaa sellaisilla mobiilisovelluksilla, joita on muualla maailmassa jo kokeiltu.
– Ei kuhnailla sen kanssa, että kehitetään omia järjestelmiä, vaan otetaan käyttöön maailmalla kehitettyjä hyviksi havaittuja keinoja, joilla saadaan tartuntaketjuja nopeasti poikki.
Kurronen sanoo olevansa toiveikas ja uskoo, että Suomi selviää kriisistä nopeammin ylös kuin moni muu maa. Suomessa luotetaan viranomaisiin, eikä tauti ole levinnyt niin nopeasti kuin pahimmissa uhkakuvissa on pelätty.
– Suomalaiset ovat valmiita hyvinkin tiukkoihin toimiin, kunhan on selkeät ohjeet ja perustelut. Uskon, että taloutta voidaan avata nopeastikin.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että Suomi lähestyy näinä jo aikaa, kun ensimmäisiä rajoituksia päästään purkamaan. Se edellyttää, että testaus- ja tehohoitokapasiteettia sekä suojavälineitä on tarpeeksi, jotta purkaminen ei aiheuta viruksen leviämisen toista aaltoa.
Hän sanookin, että jopa V-käyrän muotoinen elpyminen on mahdollista.
– Koronasyksy riippuu siitä, kuinka kauan pandemia kestää ja mikä on palautumisen kulmakerroin.
Hyviäkin asioita voi nähdä, Kangasharju sanoo, kuten sen, että suuryritykset ovat vain vähän velkaisia, minkä ansiosta ne todennäköisesti kestävät sokin. Myös pankit ovat hyvässä kunnossa, eikä pankkikriisiä näillä näkymin tarvitse pelätä.
Lisäksi valtiot torjuvat kriisiä voimakkaasti.
– Elvytys on aivan supermassiivista, en ole koskaan nähnyt tällaista. Kriisi ei jää rahasta kiinni. Jos jotain tulee, se tulee niin piilossa olevasta heikkoudesta talousjärjestelmästä, jota ei edes nähdä vielä.
Pahimman iskun ottavat pienet palveluyritykset, joiden konkursseja tuskin voidaan välttää. Kangasharju sanoo, että pienyritysten kaatuminen ei tuhoa kovin paljon pääomaa eikä aiheuta suurta uhkaa hyvinvointivaltion rahoitukselle.
– Suurin hätä on yksinyrittäjillä ja free lancereilla, ja olennaista on, autetaanko ihmisiä vai yrityksiä. Jos päästetään tapahtumaan konkursseja, pitää seuraavassa vaiheessa pohtia, miten ihmisten luottotiedot palautetaan nopeammin kuin 1990-luvun lamassa.
