Tein yövuoroja hoitajana vanhustenosastolla yliopistossa opiskellessani. Silloin sain ensimmäiset kosketukset kuolevan ihmisen hoitoon. Opin, että yksin jääminen ja sen tuoma turvattomuus ovat yksi suurimpia vanhusten ja vakavasti sairaiden ihmisten huolenaiheita.
Monet yöt valvoin elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon puolesta puhuja. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmisille silloin kun hän sitä tarvitsee.
Saattohoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.
Paljon on tehty mutta tehtävää riittää. Ihmisarvoa kunnioittavan ja lempeän elämän loppuvaiheen saattohoidon ja kivun hoidon saatavuudessa on maassamme edelleen isoja eroja. Saattohoidon kehittäminen on ollut kokoomuksen tärkeä tavoite. Viime eduskuntakaudella valmiiksi saadut suositukset eivät riitä. Ei myöskään se, että saimme liikkeelle uudistuksen, jossa rakennetaan valtakunnalliset opetusohjelmat hoitotyötä järjestäviin ammattikorkeakouluihin ja lääketieteen koulutusta järjestäviin yliopistoihin.
Yhdenvertaisen saattohoidon ja suositusten käyttöönoton turvaamiseksi koko maassa tarvitaan sitova lainsäädäntö. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito ja hoiva sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia.
Sosiaali- ja terveysministereiden on huolehdittava, ettei eduskunnan antama lausuma elämän loppuvaiheen hyvästä hoidosta, itsemääräämisoikeudesta sekä saattohoitoa koskevien sääntelytarpeiden selvittämisestä jää sote- uudistuksen jalkoihin.
Kun käsittelimme valiokunnassa kansalaisaloitetta hyvästä kuolemasta, linjasimme yksimielisessä mietinnössämme, että saattohoito toteutetaan koko maassa laadukkaasti ja valmistellaan sitä koskevaa sääntelyä hyvän hoidon toteuttamiseksi. Tämä työ on nyt ministeriön asettaman työryhmän toimesta käynnissä ja valmistuu keväällä 2021. Laadukasta saattohoitoa on oltava saatavilla yhdenvertaisesti ihmisen tarpeen mukaan. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa saattohoitopaikkaan.
Sain kunnian olla juhlapuhujana muutama vuosi sitten Terhokodin 30-vuotisjuhlissa. Terhokodissa on koko sen olemassa oloajan tehty mittaamattoman arvokasta työtä saattohoidon kehittämiseksi. Työtä ihmisten mutta myös heidän omaistensa kuoleman kohtaamisen helpottamiseksi.
Juhlapuheessani painotin, että saattohoitokotien perhekeskeinen toimintakulttuuri on oltava keskeinen osa vaativaa saattohoitoa tulevaisuudessakin. Nyt tuo tavoite on vakavasti uhattuna, kun Terhodissa on jouduttu yt- neuvotteluihin. Tilanne uhkaa inhimillistä ja osaavaa saattohoitotyötä tekevän Terhokodin olemassaoloa. Syitä tilanteeseen on monia mutta selvää on, että Terhokoti tarvitaan.
On lohdullista, Terhokodin, kuntien ja HUS:n kesken on sovittu selvitettäväksi vaativan tason saattohoitopalveluiden järjestäminen HUS:n alueella ja sen osana myös Terhokodin toiminta. Selvitys valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Selvityksen lopputulemana on saatava Terhokodin toiminnan kestävästi turvaavat askeleet.
Ratkaisun on oltava sellainen, että Terhokoti voi jatkaa hyvää työtään saattohoitokotina, edelläkävijänä, yhteistyökumppanina, itsenäisenä ja arvokkaana saattohoidon toteuttajana ja kehittäjänä. Terhokodin on voitava jatkaa inhimillisenä kodinomaisena yksikkönä, jossa myös koko perhe saa tukea.
