Energia-alaa edustavan Energiateollisuus ET:n tuore tilasto osoittaa, että viime vuonna teollisuuden sähkönkäyttö nousi 1,7 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava nousu oli 1,5 prosenttia.
Metsäteollisuuden sähkönkäyttö kasvoi kolme prosenttia. Kemianteollisuudessa ja metallinjalostuksessa kulutus puolestaan laski vajaan prosentin. Muussa teollisuudessa kasvua kertyi peräti 4,8 prosenttia. Muuhun teollisuuteen kuuluvat muun muassa sementti-, lannoite- ja kaivosteollisuus.
Teollisuus käytti viime vuonna sähköä 40 terawattituntia (TWh), mikä on noin 47 prosenttia Suomen kokonaiskäytöstä. Vielä ennen pitkää taantumaa eli 11 vuotta sitten vastaavat luvut olivat 48 terawattituntia ja 53 prosenttia kokonaiskäytöstä.
Asumisen, maatalouden sekä palvelujen ja rakentamisen sähkönkäyttö laski viime vuonna 0,7 prosenttia. Syynä edellisvuotta leudompi talvi.
Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ennätysalhaiset
Uusiutuvan ja hiilidioksidineutraalin energian määrä sähkön tuotannossa saavutti viime vuonna tähänastisen ennätyksen.
Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin Energiateollisuuden tilaston mukaan 47 prosenttia sähköstä ja hiilidioksidineutraaleilla energialähteillä 80 prosenttia sähköstä. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt jäivät pienemmiksi kuin koskaan aiemmin.
Tuulivoimassa rikottiin totutusti edellisvuosien ennätyksiä. Asennettua tuulivoimakapasiteettia oli viime vuoden lopussa 2 044 megawattia ja tuotantoa 4,8 terawattituntia.
– Sähköntuotannon rakenne Suomessa muuttuu kovaa vauhtia kokonaan ilmastoystävälliseksi. Keskiössä ovat ydin-, vesi- ja tuulivoima sekä kotimaiseen bioenergiaan pohjautuva sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Näitä täydentää hajautettu, asiakkaiden oma, muun muassa aurinkoenergialla tuotettu sähkö, arvioi ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Sähkön nettotuonti ennätyskorkealla
Suomi käytti sähköä viime vuonna 85,5 terawattituntia. Määrä on 0,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Käytöstä katettiin nettotuonnilla eli sähkön tuonnin ja viennin erotuksella 24 prosenttia ja omalla tuotannolla 76 prosenttia.
Näin paljon sähkön tarpeesta ei ole koskaan aiemmin katettu tuonnilla. Vuodesta 2016 nettotuonti kasvoi lähes kahdeksan prosenttia. Sähkön kokonaiskäytön kasvu katettiin käytännössä tuonnilla.
Sähkön nettotuonnin kasvu selittyy sähkön viennin laskulla. Viroon vietiin sähköä 46 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Eniten sähköä tuotiin Ruotsista (15 TWh) ja Venäjältä (6 TWh).
– Sähköntuotantomme kilpailee laajalla pohjoiseurooppalaisella markkinalla. Valitettavasti kilpailukykymme ei ole riittävä. Kilpailukyvyn on oltava keskeisessä asemassa kaikessa energiapoliittisessa päätöksenteossa, jotta emme ajautuisi yhä syveneviin haasteisiin niin toimitusvarmuudessa kuin kauppataseessa, Jukka Leskelä toteaa.
Hän muistuttaa, että kustannuksiin vaikutetaan kotimaisilla päätöksillä.
– Kymmenessä vuodessa erilaiset tuotannon verot ja muut hallinnolliset kustannukset ovat lähes kolminkertaistuneet. Samaan aikaan Ruotsissa on alennettu muun muassa voimalaitosten kiinteistöverotusta ja tehomaksuja.
