Vähäliikenteisiksi radoiksi luokitellaan radat, joilla ei ole markkinaehtoista matkustajaliikennettä tai tavarakuljetuksia on vuosittain alle 300[nbsp]000 tonnia. Väyläviraston mukaan vähäliikenteisiä ratoja pitkään piinannut ongelma on niiden heikentyvä kunto.
Pääväyläverkon ulkopuolisten, vähäliikenteisten ratojen kunto on heikko. Etenkin päällysrakenteen ikä ja kantavuuteen liittyvät puutteet asettavat rajoituksia liikenteelle. Vaikka liikennettä on vähän, rata voi olla merkittävä yhteys elinkeinoelämälle ja erityisesti metsäteollisuuden kuljetuksille. Odotukset raideliikenteen kuljetus- ja matkamäärien kasvulle ovat isot myös ilmastotavoitteiden näkökulmasta, Väylävirasto toteaa.
Virasto pyrkii jatkamaan vähäliikenteisten ratojen elinkaarta muun muassa tehostetulla kunnossapidolla. Näin kalliimpia, mutta tarpeellisia korjauksia voidaan hetkellisesti siirtää. Kunnossapidon keinot kuitenkin loppuvat aikanaan ja radan kunto voi romahtaa äkillisestikin.
– Kuljetusten ja matkustajien odotetaan saapuvan perille ajallaan, oli kyse vilkkaammasta tai vähäliikenteisestä radasta. Heikon kunnon takia vähäliikenteisillä radoilla on paljon nopeusrajoituksia ja välillä liikenne voidaan joutua jopa keskeyttämään, sanoo liikennejärjestelmäasiantuntija Kristiina Hallikas.
Myös sopiva kalusto aiheuttaa vaikeuksia liikennöitsijöille. Uusiutuva vetokalusto ylittää 20 tonnin akselipainon, mutta useilla vähäliikenteisillä radoilla kantavuus sallii normaalinopeudella korkeintaan 16 tonnin vetokaluston.
– Rataverkon pitäminen liikennöitävässä kunnossa on tärkeää niillä rataosuuksilla, joilla on teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeista lähtevää vakiintunutta rautatieliikennettä ja joiden kehitysnäkymät ovat positiiviset. Rahoituksen riittävyys normaalin kunnossapidon lisäksi tarvittaviin suurempiin korjaustoimenpiteisiin on kuitenkin jatkuva haaste väylänpidollemme, summaa Hallikas.
Edelliseen selvitykseen verrattuna osalla rataosista liikennemäärät ovat kasvaneet yli vähäliikenteisten ratojen määritelmän ja osalle on kohdistettu erillistä korjausrahoitusta.
