Verkkouutiset

Tekoäly vauhdittaa Venäjän infosotaa länttä vastaan

Tutkija varoittaa lännen tulevan yllätetyksi, ellei uuden uhan vakavuuteen reagoida ajoissa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän vaikuttamisoperaatiot läntisten demokratioiden horjuttamiseksi eivät osoita laantumisen merkkejä. On olemassa vahvoja viitteitä siitä, että tekoälystä on jo lähiaikoina muodostumassa Kremlin ohjaaman informaatiosodankäynnin uusi ja tärkeä väline, amerikkalaisen Brookings Institution -tutkimuslaitoksen tutkija, tohtori Alina Polyakova arvioi.

– Taloudellisten ja inhimillisten resurssiensa asettamien rajoitteiden vuoksi Venäjä ei tule olemaan näiden uusien teknologioiden edelläkävijä tai innovaattori. Se on kuitenkin jo toteuttanut hyökkäyksiään länttä vastaan ja tulee myös jatkossa hyödyntämään olemassa olevia, kaupallisesti saatavilla olevia teknologioita epäsymmetrisen sodankäyntinsä välineinä, Polyakova toteaa tutkimuslaitoksensa julkaisemassa raportissa.

Kremlin suurin informaatiovaikuttamista koskeva oivallus ei hänen mukaansa ole liittynyt teknologiaan. Olennaisempaa on ollut havaita, että olemassa olevia kaupallisia työkaluja ja digitaalisia alustoja on mahdollista helposti käyttää aseina länttä vastaan. Venäjän kaltaiselle, taloudellisilta ja teknisiltä voimavaroiltaan suhteellisen heikolle valtiolle digitaalinen infosodankäynti on kustannustehokasta, mutta vaikuttaa tehokkaasti.

– Kyky tekoälyyn perustuvaan epäsymmetriseen sodankäyntiin saattaisi tarjota Venäjälle lisää suhteellista etua, Polyakova arvioi.

Tekoälyn pauloihin langetaan helposti

Edistysaskeleet tunnetiloja tulkitsevaan affektiiviseen laskentaan ja luonnollisen kielen käsittelyyn liittyvässä teknologiassa tekevät tohtori Polyakovan mukaan inhimillisten tunteiden manipuloinnin ja luottamuksellisen tiedon hankkimisen aiempaa helpommaksi.

– Kun tekoäly pääsee nykyistä laajemmin käsiksi henkilökohtaiseen dataan, se kykenee vetoamaan yhä räätälöidymmin ja personoidummin yksittäisiin käyttäjiin ja manipuloimaan heitä, hän sanoo.

Yhdistettynä muun muassa entistä edistyksellisempään puheentunnistukseen affektiiviset järjestelmät saavuttavat hänen Polyakovan mukaan kyvyn ennustaa ja jäljitellä kirjallisesti, puheessa tai ilmeillä ilmaistuja inhimillisiä tunteita ja myös vastaamaan niihin.

Hän kertoo tutkimusnäytöstä, jonka mukaan ihmiset vaikuttavat olevan melko valmiita luomaan henkilökohtaisen suhteen tietynlaisiin tekoälypohjaisiin sovelluksiin, kommunikoimaan niiden kanssa pitkäkestoisesti ja myös luovuttamaan niille hyvinkin henkilökohtaisia tietoja.

– Näitä järjestelmiä voitaisiin käyttää informaation keräämiseen tiedustelu-upseerien ja poliittisten toimijoiden kaltaisilta arvokkaiksi luokitelluilta kohteilta käyttäen hyväksi heidän heikkouksiaan ja käyttäytymistottumuksiaan.

– Myös propagandan kohdistaminen paikallisesti ja jopa yksilötasolla tulee tekoälyn sekä tiedonkeruun, mainosalustojen ja hakukoneoptimoinnin muodostaman ekosysteemin yhdistelmän myötä mahdolliseksi sellaisessa mittakaavassa, josta Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien yhteydessä saatiin vasta kalpea aavistus, Polyakova ennustaa.

Venäjä voi vetää pitemmän korren

Jotta länsi kykenisi vastaamaan tekoälypohjaisen informaatiosodankäynnin muodostamaan uhkaan, tarvitaan Polyakovan mukaan uusi, epäkonventionaaliseen sodankäyntiin keskittyvä strategia.

– Ensimmäinen askel kohti sellaista strategiaa on ensin tunnistaa ja sitten pyrkiä korjaamaan poliitikkojen ja teknologiateollisuuden välinen informaation epäsymmetria, hän toteaa.

Seuraavassa vaiheessa tulisi hänen mukaansa varoittaa Venäjää ja muita vihamielisiä toimijoita niistä seurauksista, joihin tekoälyyn perustuvat informaatiohyökkäykset tulevat johtamaan.

– Viestinnän olisi tapahduttava julkisesti hallinnon korkean tason viranomaisten toimesta sekä yhteydenpidossa tiedusteluelinten välillä. Pelote voi olla tehokas vain silloin, kun molemmat osapuolet ovat selvillä tekojensa seurauksista, Polyakova sanoo.

Hän pitää huolestuttavana sitä, kuinka vähän teknologian ja geopolitiikan risteyskohtaan kiinnitetään huomiota ja panostetaan resursseja siitä huolimatta, että Venäjän muodostama vakava uhka on esimerkiksi Yhdysvaltain tuoreimmassa kansallisessa turvallisuusstrategiassa kirkkaasti tunnistettu.

– Yhdysvallat on edelleen kilpailijoitaan – varsinkin Venäjää – selvästi edellä. Jo rajallisillakin kyvyillä Kreml voi silti nopeasti saavuttaa suhteellisen edun tekoälyyn perustuvassa informaatiosodankäynnissä, jolloin länsi tulisi jälleen kerran yllätetyksi housut kintuissa, varoittaa Polyakova.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)