X
SULJE MAINOS
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Teknologiateollisuus: Tämänhetkinen hyvä tilanne ei saa luoda harhaa

Tilauskertymä on koronaa edeltävällä tasolla.

Tilauskertymä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä, ja tarjouspyyntöjen määrässä saavutettiin kesän aikana lähes ennätystaso. Tämä näkyy myös alan työllisyydessä. Henkilöstömäärä on jatkanut kasvua, ja lomautusjärjestelyjen piirissä oli kesäkuun lopussa enää noin 4 000 henkilöä, kertoo Teknologiateollisuuden tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.

– Teknologiateollisuus on toipunut hyvin koronakuopasta, joskin tilauksissa ollaan vasta nyt saavuttamassa koronaa edeltävä taso. Ja kuten aina, yritysten väliset erot ovat tälläkin kertaa suuria eivätkä näkymät ole kirkastuneet samalla tavoin kaikilla yrityksillä, muistuttaa johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuus ry:stä.

Hänen mukaansa koronasta johtuvia huolia teollisuudessa ovat juuri nyt erityisesti komponenttipula ja materiaalien hintojen nousu. Epidemiaa ei ole kuitenkaan vielä selätetty, ja tilanne aiheuttaa yleistä epävarmuutta rokotekattavuuden kasvusta huolimatta.

Teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa kuusi prosenttia suurempi kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja peräti 21 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Vahvasta kysynnästä kertovat myös tarjouspyynnöt, joita mittaava saldoluku oli heinäkuussa +30 eli lähes ennätyskorkea.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa viisi prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja yhdeksän prosenttia suurempi kuin viime vuoden kesäkuussa.

Alan yritysten palveluksessa Suomessa oli kesäkuun lopussa noin 317 000 henkilöä, mikä on 3 000 enemmän kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kesätyöntekijöitä oli teknologiayrityksissä tänä kesänä noin 16 000.

Kasvupyrähdys ei vielä ratkaise pidemmän ajan ongelmia

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola on tyytyväinen, että teknologiateollisuus on selvinnyt tätä myöten koronasta pelättyä paremmin. Kuitenkin vasta koronamyllerryksen jälkeen punnitaan yritysten todellinen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla.

– Suomen talouden vanhat haasteet eivät ole tällä kasvupyrähdyksellä poistuneet. Ennusteiden mukaan Suomessa palataan hitaan kasvun aikaan pandemian jälkeen. Tämänhetkinen hyvä tilanne ei saa sumentaa silmiä ja luoda harhaa siitä, että asiat ratkeavat itsestään. Myös yritysten väliset erot ovat suuria, mikä korostaa paikallisen sopimisen ja yrityskohtaisten ratkaisujen välttämättömyyttä, Hirvola sanoo.

Syksyn budjettiriihestä tarvitaan Hirvolan mukaan vihdoin päätöksiä muun muassa työttömyysturvan uudistamisesta, työperäisen maahanmuuton helpottamisesta ja paikallisen sopimisen esteiden poistamisesta.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle muistuttaa työmarkkinoiden keskeisestä roolista talouskasvulle.

– Suomi on kulkenut finanssikriisin jälkeen pitkän tien kuroakseen kiinni kilpailukyvyn takamatkaa. Tulevina vuosina on syytä erityiseen varovaisuuteen. Suurimmat kilpailukykyyn liittyvät virheet on Suomessa tehty yleensä silloin, kun kaikki näyttää olevan erityisen hyvin, Helle muistuttaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt