Euroopan unionilla on viisi vaihtoehtoa turvapaikkapolitiikan uudistamiseksi, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen Ilta-Sanomille.
Jäsenmaat ovat erimielisiä EU:n turvapaikkapolitiikan uudistamisesta, ja se on johtanut pattitilanteeseen. Viimeksi tilanteeseen haettiin ratkaisua Helsingissä pidetyssä epävirallisessa ministerikokouksessa.
Tiilikainen pitää todennäköisimpänä, että pattitilanteeseen saadaan lopulta väliaikainen ratkaisu, jonka pohjalta voidaan neuvotella pysyvämmästä järjestelystä.
Väliaikainen mekanismi
Saksa ja Ranska ovat ajaneet väliaikaista mekanismia, jonka avulla Välimereltä pelastettavat siirtolaiset jaettaisiin Euroopan unionin jäsenmaiden kesken.
Järjestelmästä ei ole toistaiseksi tarkkoja tietoja. Sen kerrotaan pohjautuvan vapaehtoisuuteen, mutta edellyttävän, että Italia ja Malta avaavat satamansa avustuslaivoille.
Muun muassa Italia ei tue ehdotusta. Maa katsoo, että se joutuisi mekanismista huolimatta kantamaan suurimman taakan turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa.
Käsittelykeskusten perustaminen
Euroopan unionissa sovittiin vuosi sitten, että EU-maihin ja unionin ulkopuolelle perustettaisiin käsittelykeskuksia, joista voisi hakea turvapaikkaa. Jos henkilö olisi oikeutettu turvapaikkaan, hänet siirrettäisiin siihen EU-maahan, joka tarjoutuisi ottamaan hänet vastaan.
– Toistaiseksi ei ole kuitenkaan löytynyt kolmansia maita, jotka olisivat halunneet ottaa käsittelykeskuksen alueelleen, Teija Tiilikainen sanoo IS:lle.
Velvollisuus ottaa vastaan turvapaikanhakijoita
EU:ssa on keskusteltu ajatuksen tasolla pysyvästä taakanjaosta, joka velvoittaisi myös nihkeästi siirtolaisiin suhtautuvat itäisen Euroopan maat ottamaan vastaan tietyn määrän siirtolaisia, kun yhteen maahan saapuu äkillisesti paljon turvapaikanhakijoita. Myös Suomi on vastustanut ehdotusta.
Kriitikot pelkäävät, että järjestelmä kannustaisi yhä enemmän ihmisiä tulemaan Eurooppaan.
Rajat kiinni
Oikeistopopulistiset puolueet ovat vaatineet, että turvapaikanhakijoita pitäisi estää pääsemästä Eurooppaan. Esimerkiksi Italian sisäministeri ja varapääministeri Matteo Salvini on kieltänyt siirtolaisia pelastavia avustuslaivoja tulemasta Italian satamiin.
– Salvinin jyrkän politiikan takia syntyi outo tilanne, jossa siirtolaisia pelastaneet laivat seilaavat Välimerellä, kun Italia ei päästä niitä sen satamiin. Nyt joudutaan ensin neuvottelemaan, minne laivat voivat mennä ja sitten, mikä maa voi ottaa siirtolaiset vastaan, Tiilikainen toteaa.
Dublin-asetusta muutetaan
Kiistellyn Dublin-asetuksen uudistaminen tarjoaisi pysyvän ratkaisun siihen, miten turvapaikkahakemukset Euroopan unionissa käsitellään.
Dublin-asetuksen mukaisesti turvapaikanhakijat pitää käsitellä ensimmäisessä EU-maassa, jonne he saapuvat.
Uudistuksen tarkoituksena on, etteivät Etelä-Euroopan maat joudu suhteettoman taakan alle, koska siirtolaiset saapuvat usein ensimmäiseksi näihin maihin.
– Jäsenmailla on kuitenkin erilaiset perinteet ja historia. On maita kuten Ruotsi, jotka ovat perinteisesti ottaneet paljon turvapaikanhakijoita ja jonne on kohdistunut pitkään maahanmuuttoa. Sitten on maita kuten Suomi ja esimerkiksi Baltian maat, joissa maahanmuutto on uudempi ilmiö, Tiilikainen sanoo.
