Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtajana nykyisin toimivan Minna Helteen mielestä hoitajille ei kuulu vientialan työntekijöitä korkeammat palkankorotukset.
– Tiedän, mistä puhun. Olen 2007 ollut jo mukana jo kuvioissa. 2007 kierroksellahan tehtiin ratkaisut, jotka osaltaan olivat vaikuttamassa siihen, että Suomi rämpi kymmenen vuotta huonossa taloudellisessa tilanteessa. Rakenteellinen työttömyys on meillä edelleen korkeaa, Minna Helle sanoi Politiikan toimittajat ry:n työmarkkinadebatissa.
Helle toimi Tehyn edunvalvontajohtajana vuonna 2007. Silloin solmitut työehtosopimukset korottivat palkkakustannuksia kunta-alalla noin 12 prosenttia reilun kahden vuoden aikana.
Helle toteaa kuitenkin, että hoitajien palkankorotukset eivät olleet ainoa syy Suomen rämpimiseen. Finanssikriisi iski seuraavana vuonna 2008.
– Toivon todella, että työmarkkinoilla yleisemminkin muistetaan, millaisia virheitä Suomessa on nimenomaan nousukaudella työmarkkinapöydissä tehty ja mitä siitä on seurannut suomalaiselle yhteiskunnalle, Helle varoitti.
Politiikka ja työmarkkinaneuvottelut pidettävä erillään
Helle ei halunnut arvioida enää tarkemmin, tekikö Tehy virheen vaatiessaan niin äänekkäästi palkankorotuksia hoitajille. Hän totesi kuitenkin, että silloin ei huomioitu sitä, että talouskasvu ei jatku ikuisesti.
– Nyt on erittäin tarkkaan pidettävä huolta siitä, että politiikka ja työmarkkinaneuvottelut pidetään ehdottomasti erillään. Siitä ei mitään hyvää seuraa, jos ne sotketaan, Helle sanoi.
Kokoomus vaati vuoden 2007 eduskuntavaalikampanjassaan julkisen sektorin koulutetuille naisille muita korkeampia palkankorotuksia fiktiivisen Sari Sairaanhoitaja -hahmon kautta. Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen linjasi, että sairaanhoitajien pitäisi saada 500 euron palkankorotus.
Tehy otti lupaukset tosissaan. Työtaistelutoimena Tehy uhkasi lähes 16[nbsp]000 sairaanhoitajan joukkoirtisanoutumisella. Eduskunta sääti lain, jolla hoitajia pystyttiin velvoittamaan töihin työtaistelusta huolimatta.
Helle ei kuitenkaan ole sitä mieltä, että teollisuudessa tehtäisiin yhteiskunnan kannalta tärkeämpää työtä kuin mitä sairaanhoitajat tekevät.
– Niin se ei ole missään tapauksessa. Teollisuus on todella tärkeä suomalaisen yhteiskunnan rahoituksen kannalta, koska yli 40 prosenttia Suomen työpaikoista on suoraan ja välillisesti kiinni vientiteollisuudesta. Sen takia teollisuusyritysten onnistuminen vientimarkkinalla on todella iso kysymys meidän hyvinvoinnin rahoituksen kannalta, eli että pystymme rahoittamaan juuri sitä tärkeää työtä, jota julkisella sektorilla tehdään, Helle perusteli.
Hän sanoi toivovansa, että hoiva-alallakin paikallinen sopiminen ja sitä kautta palkkaukseen liittyvien asioiden ratkaiseminen onnistuu jatkossa paremmin.
– En usko siihen, että valtakunnan tason pöydissä näitä asioita pystytään ratkaisemaan, sillä siellä ammattiliitot tappelevat keskenään, Helle sanoi ja totesi, ettei ammattiliitoilla ole keskenäänkään yhteistä näkemystä siitä, kuka ansaitsisi muita korkeammat palkankorotukset.
