Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn johtajien mukaan järjestö on valmis tarttumaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kädenojennukseen, jos se tarkoittaa paikallisen sopimisen laajentamista järjestäytymättömiin yrityksiin.
Juha Sipilä kertoi A-studiossa lokakuussa, että irtisanomislakiin päädyttiin, koska ay-liike vastusti paikallisen sopimisen lisäämistä työaikalakiin. Hän tarjosi kiistan ratkaisuksi lain muuttamista tältä osin.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen ja edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemen mukaan paikallisen sopimisen laajentamista järjestäytymättömiin yrityksiin yritettiin vuonna 2016, kun kiky-sopimusta sorvattiin.
− Tuolloin työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä laati asiasta mietinnön. Ryhmä esitti, että järjestäytymättömät työnantajat voisivat tehdä paikallisia sopimuksia samoin ehdoin kuin järjestäytyneet, Rytkönen ja Kirvesniemi kirjoittavat Helsingin Sanomien julkaisemassa kirjoituksessaan.
− Mietintöä kannattivat kaikki muut tahot paitsi SY [Suomen Yrittäjät]. Pääministeri Sipilä ilmoitti, että työryhmän ehdotuksia ei jatkovalmistella SY:n vastustuksen takia, he lisäävät.
Rytkösen ja Kirvesniemen mukaan SY halusi jäsenilleen laajemmat oikeudet.
− Sille ei riittänyt paikallisen sopimisen mahdollisuus työnantajan ja luottamusmiehen välillä, vaan sopijaosapuoleksi toivottiin myös luottamusvaltuutettua tai jopa työpaikan koko henkilöstöä. SY:n toive ei istu lainkaan työehtosopimusjärjestelmään ja sopii huonosti yhteen myös työaikalain kantavan periaatteen eli työntekijän suojelun kanssa.
Rytkösen ja Kirvesniemen mukaan Tehy on valmis tarttumaan kädenojennukseen, jos sillä tarkoitetaan mietinnössä määriteltyä paikallisen sopimisen laajentamista. Sen sijaan Tehy ei tartu Sipilän tarjoukseen, jos pääministeri ajaa SY:n haluamaa laajempaa oikeutta.
− Tällöin on vaarana, että Suomi saa professorien haukkuman uuden irtisanomislain, joka ei lisää työllisyyttä ja tulkintariitoineen kuormittaa ikävästi myös yrittäjiä, he kirjoittavat.
− Ei ole yhdentekevää, kuka työpaikalla sopii työnantajan kanssa. Neuvotteluosapuolet eivät ole tasavahvoja, vaan sopiminen muuttuu helposti työnantajan saneluksi. On tärkeää, että paikallisen sopimisen tukena voi työntekijäpuolella olla tarvittaessa työehtosopimuksen tehnyt ammattiliitto, Rytkönen ja Kirvesniemi lisäävät.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan on korostanut, että ratkaisu täytyy tehdä siten, että työehtosopimuksia voitaisiin soveltaa myös järjestäytymättömissä yrityksissä niin, että yrityksissä henkilöstö voi itse valita, kuka heitä edustaa eli ei olisi pakko kuulua liittoon.
