Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Tehy vaatii kaivamaan rahat koronalisään

Muualla maailmassa koronataisteluun osallistuneita hoitajia on palkittu, sanoo Tehy.

– Valtiovalta on hiljaa ja koronalisä loistaa Suomessa poissaolollaan. Toinen aalto on tuloillaan eivätkä hoitajat välttämättä enää veny siihen. Budjettiriihessä on viimeiset hetket varautua tilanteeseen, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Kertakorvauksia on maksettu muun muassa Saksassa 1 500 euroa, Itävallassa 500 ja Alankomaissa tuhat euroa. Ruotsissa on alueellisesti maksettu jopa liki 2 000 euron korvauksia ja tuntuvia lisäkorvauksia ylityöstä. Ranskassa hoitohenkilöstön palkat nousivat koronan seurauksena 183 e/kk.

– Meillä hallitus on Tehyn ja SuPerin kevään vetoomuksen jälkeen vaiennut asian kuoliaaksi. Suomi on häpeäpilkku Euroopassa. Hoitohenkilöstön palkkataso Suomessa on muutenkin kansainvälisessä vertailussa huono ja nyt koronalisä loistaa poissaolollaan, Rytkönen moittii.

Nyt ei auta selittää, että tämä on kuntien vastuulla ja työmarkkina-asia.

– On se sitäkin, mutta ennen kaikkea tämä on raha-asia ja valtiovallan vastuulla. Budjettiriihessä on löydettävä ja korvamerkittävä rahaa koronalisään, kuten hoitajajärjestöt kevään vetoomuksessa esittivät, Rytkönen vaatii.

Väki pakenee alalta

Koronan toinen aalto ottaa nyt vauhtia ja hoitajien jaksaminen pelottaa Rytköstä.

– Kevät selvittiin, kun hoitohenkilöstö venyi valmiuslain alaisena heikennetyin työehdoin ilman eri korvausta.

Pitkin kevättä lisäksi Rytkösen mukaan ilmeni, että koronan aiheuttaman kuormituksen päälle työnantajat käyttivät valmiuslakia väärin ilman todellista koronasta johtuvaa perustetta, mistä Tehy onkin kannellut oikeusasiamiehelle.

Toiseen kevään kaltaiseen rutistukseen ei Rytkösen mukaan välttämättä enää riitä hoitajia samassa määrin ja alalta pako on vain kiihtynyt.

– Olen saanut jatkuvasti pitkin kevättä ja kesää jäseniltä viestejä, että tämän vielä jaksoin, mutta nyt lähden alalta, kun saman elannon voi saada helpommallakin.

Erikoissairaanhoidossa oli jo ennen koronaa ongelmia ja pula hoitajista lähes krooninen. Tehyn alkuvuonna valmistuneen Aula Reserarchin toteuttaman selvityksen mukaan erikoissairaanhoidossa alan vaihtoa harkitsi peräti 85 prosenttia vastaajista.

Hoitajat kaipaavat nyt kipeästi konkreettista vastaantuloa valtiovallalta.

– Osoitusta siitä, että työ kansalaisten henkien pelastamiseksi omaa ja läheisten terveyttä riskeeraten on huomattu ja sitä arvostetaan. Keväällä tuntemattoman, hengenvaarallisen Covid19-taudin hoitoon hypännyt hoitaja haluaa kuulla maan ylimmältä johdolta, että juuri hänen työnsä on tärkeää, siitä palkitaan ja hänen halutaan pysyvän alalla jatkossakin, sanoo Rytkönen.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt