Aula Research teki Tehyn toimeksiannosta marras-joulukuun vaihteessa laajan kyselyn erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa työskenteleville tehyläisille selvittääkseen hoitajien näkemyksiä rokotuksista yleensä, työssä tarvittavista rokotuksista sekä suhtautumisesta koronarokotteeseen.
Vastaajista 97 prosenttia on sitä mieltä, että rokottaminen on hyvä keino suojautua tauteja vastaan ja 94 prosenttia katsoo, että Suomessa annettavat rokotteet ovat turvallisia ja tehokkaita.
Itsensä ja potilaiden sekä läheisten suojaamista rokottamalla piti tärkeänä 92 prosenttia. Vastaajista 95 prosentilla oli työtehtävässä tarvittava suositusten mukainen rokotussuoja. Kausi-influenssaa vastaan oli rokottautunut tai kyselyn aikaan odotti rokotetta 92 prosenttia vastaajista.
Koronarokotetta piti tarpeellisena 84 prosenttia koronapandemian torjunnassa. Kyselyssä näkyi myös epätietoisuus ja epävarmuus koronarokotteesta. Sen ilmoitti ottavansa 47 prosenttia vastaajista, mutta epävarmoja asian suhteen oli vielä kyselyn aikaan runsas kuukausi sitten melko paljon eli 37 prosenttia.
Epävarmoista valtaosa, eli 81 prosenttia, ilmoitti epävarmuuden syyksi pelon mahdollisista vakavista sivuvaikutuksista.
Kyselyn aikaan marras-joulukuun vaihteessa rokotteista oli saatavana vielä melko vähän virallista tietoa, eikä rokotuksia ollut aloitettu vielä missään päin maailmaa.
– Tietoa ja kokemuksia koronarokotteista on saatu ja saadaan koko ajan lisää. Uskon myös, että epävarmuutta ja silkkaa ärtymystä hoitajien keskuudessa lisäsivät kyselyn aikaan ihan arvovaltaiseltakin taholta heitetyt lausunnot, että hoitohenkilöstön sopiikin hyvin olla koronarokotteen koekaniineina. Kritisoinkin kyseisiä kommentteja tuolloin. Rokotuksen ottaminen on Suomessa vapaaehtoista, ja hoitajat ovat rokotusten suhteen hyvin vastuullisia kuten kyselykin osoittaa, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tiedotteessa.
Kielteisellä kannalla koronarokotuksen ottamiseen oli 16 prosenttia vastaajista. Kielteisen kannan ilmoittaneista 657 henkilöstä 70 prosenttia perusteli kantaansa pelolla mahdollisista vakavista sivuvaikutuksista. Näillä 657 vastaajalla, jotka eivät aikoneet ottaa koronarokotetta, periaatteellinen syy kieltäytyä oli 2 prosentilla eli 13 vastaajalla.
Hoitajien rokotusvastaisuus harvinaista
Kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa myös väittämään: ”Rokottaminen on ristiriidassa oman ajatusmaailmani kanssa.” Vastaajista kaksi prosenttia on täysin samaa mieltä tästä väittämästä ja yhdeksän prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Vastaajista 67 prosenttia on väittämästä täysin eri mieltä ja 19 prosenttia jokseenkin eri mieltä.
– Kaikkiaan rokotusvastaisuus hoitajien keskuudessa on harvinaista. Valtaosa pitää rokotuksia turvallisina ja tehokkaina. Myös rokotuskattavauus on hyvin korkealla tasolla. On hyvä, että asiaa on nyt selvitetty myös kyselyllä, Rytkönen sanoo.
Kyselystä nousee Rytkösen mukaan kuitenkin yksi hienoinen huolenaihe tulevaisuutta ajatellen. Kyselyn vähäinen kriittinen suhtautuminen rokotuksiin näytti olevan hieman yleisempää nuoremmissa ikäluokissa. Yli 60-vuotiaat puolestaan suhtautuivat rokotuksiin kaikkein myönteisimmin.
– Voisiko tätä osin selittää se, että nuoremmat ikäluokat eivät muista aikoja, jolloin esimerkiksi tuhkarokkoa ja sikotautia vastaan ei rokotettu? Nämä sittemmin rokottamalla Suomessa voitetut taudit ovat kuitenkin vakavia sairauksia vakavine seurauksineen. Tuhkarokon jälkitaudit voivat olla jopa hengenvaarallisia. Samoin sikotauti on voinut aiheuttaa surullisena seurauksena miehille lapsettomuutta, Rytkönen toteaa.
Hänen mukaansa on tärkeää, että Suomessakin panostetaan riittävästi luotettavan informaation tarjoamiseen ja otetaan rokotuskattavuuden säilyttäminen vakavasti.
– Maailman terveysjärjestö WHO julisti rokote-epäröinnin yhdeksi vuoden 2019 maailmanlaajuiseksi terveysuhkaksi. Huoli ei ole turha. Rokotusten vaikuttavuuden kun ratkaisee lopulta se, että jokainen kantaa vastuunsa paitsi omastaan myös muiden hengestä ja terveydestä. Siksi myös järjestönä suosittelemme rokotusten ottamista. Koronarokotteen otan itse heti kun vuoroni tulee, Rytkönen sanoo.
Kyselyyn vastasi yli 4[nbsp]000 hoitajaa. Heistä 71 prosenttia työskenteli erikoissairaanhoidossa, 21 prosenttia perusterveydenhuollossa ja 7 prosenttia sosiaalipalveluissa. Vastaajista 88 prosenttia työskenteli pääsääntöisesti asiakas- ja potilastiloissa.
