X
SULJE MAINOS
Suojelupoliisi Helsingissä. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

TE: Supolta halutaan yhä enemmän turvaselvityksiä

Viime vuonna selvityksiä tehtiin enemmän kuin koskaan, jo 88000.

Talouselämä-lehden mukaan selvitysten määrä on kasvanut niin, että Suojelupoliisi palkkaa nyt 13 henkeä tekemään turvallisuusselvityksiä. Heidän esimiehikseen palkataan kolme ylietsivää.

– Toimintaympäristö on entistä haasteellisempi: laiton tiedustelu on aktiivisempaa. Samalla terrorismin ehkäisyssä kohdehenkilöiden määrä on kasvanut ja laatu on mennyt huonompaan suuntaan. Myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen linkittyvien henkilöiden määrä on kasvanut, sanoo Supon osastopäällikkö Ilkka Hanski Talouselämälle.

Selvitysten määrän kasvuun on vaikuttanut kaksi muutakin tekijää. EU:n ilmailuasetus vaatii yhä useammalta lentokentällä työskentelevältä voimassa olevan turvallisuusselvityksen. Lisäksi valtio teettää enemmän töitä yksityisellä sektorilla. Tällöin julkisen toimijan turvallisuusvaatimukset ulottuvat myös yritykseen.

Yritykset haluaisivat teettää nykyistä enemmän turvallisuusselvityksiä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n yritysturvallisuuteen erikoistuneen johtavan asiantuntijan Markku Rajamäen mukaan esimerkiksi siivoojista tai toimitusjohtajien autonkuljettajista olisi voitava tehdä turvallisuusselvitys.

Siivoojat näkevät työpöydillä tärkeitä papereita ja autonkuljettajat kuulevat väistämättä yrityksen kannalta tärkeitä keskusteluja.

– Silti heidän työtehtävänsä tai nimikkeensä ei oikeuta työantajaa tilaamaan turvallisuusselvitystä, Rajamäki sanoo Talouselämälle.

Hänellä on toinenkin huoli eli se, että yritys ei saa tietoonsa selvityksen yksityiskohtia tilanteessa, jossa sen työntekijään liittyvän selvityksen hakijana on joku muu, kuten asiakkaana oleva valtionhallinnon organisaatio.

– Tästä voi tulla ongelmia. Ajatellaan tilannetta, jossa henkilö käsittelee monen asiakkaan laajoja tietomassoja samassa tuotantoprosessissa. Jos yksi asiakkaista on valtion turvallisuuden kannalta kriittinen, eikä henkilö läpäise tämän hakemaa turvallisuusselvitystä, niin yrityksen tulisi työnantajana saada tietää voiko hän käsitellä muidenkaan asiakkaiden tietoja, Rajamäki selittää.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt