Hallitus ohitti EU-tukipakettiin liittyvät oikeudelliset kysymykset ulkoistamalla paketin oikeudellisen arvioinnin EU:n neuvoston oikeuspalvelulle, väittää eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg Talouselämälle antamassaan haastattelussa.
Leino-Sandberg pitää kyseenalaisena sitä, että hallitus sivutti täysin perustuslakivaliokunnan näkemyksen, jonka mukaan tukipaketissa voi olla piirteitä, jotka ovat ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Sen sijaan hallitus pohjasi näkemyksenä oikeuspalvelun lausuntoon, jonka mukaan tukipakettiin liittyvät toimet ovat väliaikaisia ja täten hyväksyttäviä.
Leino-Sandbergin mielestä oikeuspalvelun perustelut eivät ole riittäviä.
– [Tukipaketti] luo 40 vuotta voimassa olevan rakenteen, jota on helppo soveltaa uudelleen, kun toiminnan rahoittamisesta velaksi on jo aikaisemmin sovittu, Leino-Sandberg huomauttaa.
Perussopimusten venyttäminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa niiden uskottavuuden katoamiseen ja unionin toimien hyväksyttävyyden heikkenemiseen. Pelkästään oikeuspalvelun lausuntoon nojaaminen heikentää perustuslakivaliokunnan asemaa perustuslain tulkitsijana ja valtiosääntökysymysten määrittelijänä.
Leino-Sandbergin mukaan olisikin tärkeää, ettei perustusvaliokunnan näkemyksiä pyrittäisi sivuttamaan poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, sillä samalla kyseenalaistetaan koko perustuslakivaliokunnan ennakkovalvontaan perustuva perustuslaillisuuden valvonta.
– Tämä on elpymisrahastoakin suurempi periaatteellinen kysymys, johon nykyinen hallitus ja suuri valiokunta näyttävät suhtautuvan silmiinpistävän kevyesti, Leino-Sandberg varoittaa.
Euroopan komission esittämässä 750 miljoonan euron tukipaketissa 500 miljoonaa euroa jaettaisiin avustuksina ja 250 miljardia euroja lainoja. Suomi on halunnut sekä pienentää paketin kokoa että korottaa lainojen osuutta.
