SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma päivitteli eduskunnan budjettikeskustelussa sitä, että valtiovarainministeriön arvion mukaan joka kolmannen suomalaisen käytettävissä olevat tulot vähenevät ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna.
Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Simon Elon mukaan asia liittyy tupakkaveron korotukseen.
– Ei tämä johdu tupakkaverosta. Kun katsoo valtiovarainministeriön laskelmat, niistä käy ilmi, että kaksi suurinta tekijää ovat toimeentulotuki ja sitten kansaneläkkeet, teidän indeksijäädytyksenne, Heinäluoma korjasi.
Keskustan kansanedustaja Antti Rantakangas sanoi, että jos nykyinen hallitus olisi jatkanut edellisen hallituksen linjalla, niin olisimme Kreikan tiellä.
– Edellisen hallituksen aikana 100[nbsp]000 työtöntä. (SDP:n puheenjohtajan Antti) Rinteen vetoomus siitä, että olisi pitänyt jatkaa SDP:n linjalla, olisi tarkoittanut sitä, että me olisimme ottaneet lisää velkaa, Rantakangas sanoi.
”Jotain hallitus on tehnyt oikein”
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen totesi, että Suomi on nyt aivan toisessa kunnossa kuin neljä vuotta sitten, kun jokainen puolue mietti leikkauslistojaan ennen vaaleja.
– Se ei ole tullut itsestään, se on vaatinut vaikeita säästöjä. Voitte moittia hallitusta, mutta on tämä porukka jotain oikeinkin tehnyt, Kaikkonen sanoi kiihdyksissään.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi, että niin hyvää taloudellista tilannetta ei ilmeisesti olekaan, että hallitus olisi valmis huolehtimaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
– Me olemme nyt keskellä suhdannehuippua taloustieteilijöiden mukaan, ja siitä huolimatta te pidätte edelleen voimassa sosiaaliturvan indeksijäädytykset. Miten te tämän perustelette Suomen pienituloisille? Andersson kysyi.
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz korjasi, että toimeentulotuen indeksiä ei ole jäädytetty.
Hallitus leikkasi sosiaaliturvasta 300 miljoonaa, edellinen lisäsi 400 miljoonaa
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan usein unohtuu, että työllisyys on osa sosiaalisesti kestävää kehitystä.
– Edellinen hallitus ansaitsee tunnustusta siitä, että te korotitte työttömyysturvaa, mutta tämä hallitus tekee vielä enemmän. Me tarjoamme töitä, Tiilikainen sanoi.
Lisäksi hallitus korottaa pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja.
Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) huomautti, että oppositio on vastustanut kaikkia toimenpiteitä, joilla on pyritty luomaan uusia työpaikkoja.
Vasemmistoliiton Li Andersson sanoi, että vähimmäispäivärahojen korottaminen on kieltämättä hyvä asia, mutta se pitäisi laittaa mittasuhteisiin.
– Vähimmäispäivärahojen parantamiseen hallitus osoittaa nyt 20 miljoonaa, kun hallituskauden aikana on leikattu 300 miljoonaa sosiaaliturvan indeksijäädytysten kautta. Tätä voi verrata edellisen hallituksen panostuksiin perusturvan parantamiseen, joka oli 400 miljoonan euron luokkaa, Andersson totesi.
Työllisyys tärkein tuloeroja pienentävä toimi
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallituksen tärkein toimi tuloerojen pienentämiseksi on työllisyys. Hänen mukaansa tuloerot eivät ole hallituksen toimin tällä vaalikaudella kasvaneet, kun otetaan huomioon työllisyysvaikutukset.
– Ensi vuoden budjetissa indeksijäädytykset ovat vielä mukana, mutta siitäkin puuttuvat työllisyysvaikutukset. Olen aika vakuuttunut siitä, että kun näillä luvuilla tehdään koko neljästä vuodesta arvio ottaen työllisyysvaikutukset huomioon, niin tuloerot eivät kasva tällä hallituskaudella, Sipilä sanoi.
Sipilä kertoi, että hallituksen kehys- ja budjettiriihissä pohdittiin indeksileikkausten perumista ensi vuodelta, mutta hallitus päätti sen sijaan tehdä täsmätoimia takuueläkkeisiin, nuorten kuntoutusrahaan ja vähimmäispäivärahoihin.
SDP:n Eero Heinäluoma jatkoi, että ne päätökset, jotka hallitus on tehnyt, vaikuttavat suomalaisista kolmasosan toimeentuloon kielteisesti.
– Tietenkin, jos ihminen on työtön ja hän saa töitä, mikään hallituksen leikkaus tuskin vie tätä tuloa häneltä pois, Heinäluoma myönsi.
Päätökset lisänneet tuloeroja hieman tai ei lainkaan
Li Anderssonin mielestä selkeintä on mitata tuloeroja staattisen laskelman kautta, koska siinä arvioidaan hallituksen tekemien päätösten vaikutuksia.
– Mitä tulee Kärkkäisen ja Tervolan selvitykseen, niin tutkimuksen toinen tekijä on eilen todennut Twitterissä, että oletuksista ja mittauksista riippuen hallituksen päätökset ovat olleet joko hieman tuloeroja lisääviä tai jokseenkin neutraaleja, Andersson sanoi.
Juha Sipilä vahvisti, että Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Jussi Tervolan raportin mukaan tuloerot eivät ole kasvaneet lainkaan tai korkeintaan hyvin vähän. Raportti lähti siitä, mitkä ovat hallituksen toimien työllisyysvaikutukset.
– Sitten päästään aivan realistisella oletuksella nollaan tuloerojen kasvamisessa, Sipilä sanoi.
Hän huomautti, että kiky-sopimus ei arviossa ole mukana, koska se ei ole hallituksen, vaan työmarkkinajärjestöjen sopima toimi.
