Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Marin Scheininin mukaan laki mahdollistaisi pakolliset rokotukset koronavirusta vastaan.
– Kynnys sille on korkea, koska vaatii paljon työvoimaa, aiheuttaa riskitilanteita ja vaikutukset voivat olla kontraproduktiivisia johtaessaan rokotevastustajien organisoitumiseen. Hyvin valitut insentiivit voivat tuottaa paremman tuloksen, professori kuitenkin arvioi.
Hän vastaa Twitterissä elokuvaohjaaja Dome Karukosken käynnistämään keskusteluun. Karukoski puolsi koronapassin käyttöön ottamista ja muun muassa perusteli kantaansa sillä, että ilman passia kulttuurialaa rankaistaan rokottamattomien valinnan takia.
– Yleisvaarallisia tartuntatauteja koskevat lait perustuvat siihen, että jos vastuuttomat yksilöt aiheuttavat vaaraa muille, kaikkien on osallistuttava talkoisiin vaaran torjumiseksi. Se on hyvä syy noudattaa lakia. On toinen asia, että julkinen valta kohdentaa rajoitukset huonosti, Marin Scheinin arvioi.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen on Martin Scheininin kanssa samoilla linjoilla pakkorokotuksista.
– Juuri näin. Se, missä myös laki kyykkää tai todennäköisesti kyykkäisi, on se, mitä ihmettä pitäisi tapahtua sen jälkeen, kun valtioneuvosto antaisi asetuksen, mutta joku kieltäytyisi siitäkin huolimatta tätä noudattamasta. Sakko/vankeus, valitus, virka-apu?, Muukkonen pyörittelee.
Hänen mukaansa rokotteen pakottavuus ratkaisisi kuitenkin monta ongelmaa esimerkiksi koronapassiin liittyen.
Valtiosääntöoikeuden asiantuntija, dosentti Pauli Rautiainen taas on sitä mieltä, että jos todellinen tarkoitus on pakkorokottaa, olisi silloin selkeintä pakkorokottaa.
– Jos tarkoituksena ei ole pakkorokottaa, on sallittava myös rokottamattomille toimijuus, jossa heidän elämänpiirinsä ei kavennu ilman hyväksyttävää syytä ja tällöin rokottamattomuus ei ole se, Rautiainen pohtii.
Matti Muukkonen kertoo olevansa samaa mieltä. Hän luonnehtii jopa vähän itsepetokseksi sitä, että jos tosiasiallisesti tavoitellaan pakkorokottamista, mutta sitä ei uskalleta tehdä muun muassa kansan reaktion vuoksi.
– Ja tämä ottamatta kantaa siihen, täyttyisikö ja minkä väestöryhmien osalta pakkorokotuksen edellytykset, hän jatkaa.
Yleisvaarallisia tartuntatauteja koskevat lait perustuvat siihen, että jos vastuuttomat yksilöt aiheuttavat vaaraa muille, kaikkien on osallistuttava talkoisiin vaaran torjumiseksi. Se on hyvä syy noudattaa lakia. On toinen asia, että julkinen valta kohdentaa rajoitukset huonosti
— Martin Scheinin FIN (@MartinScheininF) September 23, 2021
Laki mahdollistaa pakolliset rokotukset. Kynnys sille on korkea, koska vaatii paljon työvoimaa, aiheuttaa riskitilanteita ja vaikutukset voivat olla kontraproduktiivisia johtaessaan rokotevastustajien organisoitumiseen. Hyvin valitut insentiivit voivat tuottaa paremman tuloksen
— Martin Scheinin FIN (@MartinScheininF) September 23, 2021
Jos tarkoituksena on de facto pakkorokottaa, niin sitten selkeintä olisi pakkorokottaa. Jos tarkoituksena ei ole pakkorokottaa, on sallittava myös rokottamattomille toimijuus, jossa heidän elämänpiirinsä ei kavennu ilman hyväksyttävää syytä ja tällöin rokottamattomuus ei ole se.
— Pauli Rautiainen (@PauliRautiainen) September 23, 2021
