Taustalla myös Wikipedia-keräys? – rahankeräyslain muutostarpeet jatkoselvitykseen

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) asetti keskiviikkona työryhmän selvittämään rahankeräyslainsäädännön muutostarpeita.

Valtioneuvostolle virkatyönä tehtävä selvitys rahankeräyslainsäädännön kehitysnäkymistä valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Sisäministeriö on jo pitempään kerännyt aineistoa rahankeräyslakiin kohdistuvista muutostoiveista.

Sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan kuulemisissa nousi esiin sellaisia muutostoiveita, joihin valmisteilla olleella osittaisuudistuksella ei voitu vastata.

– Kuulemiset myös osoittivat, että rahankeräyslakiin kohdistuu vastakkaisia muutosodotuksia. Jotkut tahot haluavat vapauttaa rahankeräykset kokonaan lupamenettelystä. Toiset taas katsovat, että rahaa lahjoittavien ihmisten kuluttajansuojan korkeasta tasosta tulee pitää huolta ja keräykset tulee pysyttää edelleen lupamenettelyn piirissä, Räsänen sanoo.

Hänen mukaansa sosiaalinen media tarjoaa tänä päivänä uusia keinoja vapaalle kansalaistoiminnalle ja sen rahoittamiselle, mutta yhtä lailla se myös mahdollistaa petollisen toiminnan.

– Joukkorahoitus on mahdollista toteuttaa kuluttajansuojan huomioivana vastikkeellisena ennakkomyyntinä, mutta joukkorahoitukseen vastikkeettomana toimintana liittyy rahankeräyslakia laajempia sääntelytarpeita ja kysymyksiä, joita pelkästään rahankeräyslain muutoksella ei voida ratkaista.

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että yhtenäistä mallia rahankeräysten ja hyväntekeväisyystoiminnan sääntelylle ei ole. Keräyksiä valvotaan joko lupamenettelyn, hyväksynnän, auktorisoinnin, erilaisten rajoitusten taikka verotuksen keinoin.

– Eduskunnan käsittelyyn kohta tulevassa rahankeräyslain muutosesityksessä on kyse osittaisuudistuksesta, Räsänen selittää.

Hänen mukaansa osittaisuudistukseen päädyttiin muun muassa siitä syystä, että yleishyödyllisen toiminnan rahoittaminen haluttiin varmistaa jatkossakin rahankeräyksillä. Lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että jatkossa rahankeräyslupa voidaan myöntää, vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yleishyödyllistä.

Esitetyillä muutoksilla pyritään helpottamaan rahaa keräävien yhteisöjen asemaa rahankeräysluvan saajina. Myös yliopistojen asema halutaan turvata rahankeräyslupien saajina.

-Toinen syy osittaisuudistukseen oli, että eduskunta edellytti hallituksen arvioivan mahdollisuutta myöntää evankelis-luterilaiselle kirkolle tai ortodoksiselle kirkkokunnalle taikka niiden seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle rahankeräyslupa, Räsänen toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt