Verkkouutisten presidenttikyselyn tehneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmelan mukaan saadut tulokset kertovat mahdollisten tulevien ehdokkaiden tietynlaisesta hyväksyttävyydestä, mutta myös siitä, kenellä saattaisi olla potentiaalia menestyä.
– Vaikka vielä tässä vaiheessa kyse onkin eräänlaisesta poliittisesta viihteestä, on hyvä testata erilaisten nimien saamaa vastakaikua kansan syvissä riveissä. Nousihan esimerkisi Martti Ahtisaaren nimi esiin vastaavalla tavalla, Sakari Nurmela muistuttaa.
Kun jonkun ehdokkaan kyselyssä saama lukema on esimerkiksi 12, se tarkoittaa vain, että 12 prosenttia voisi harkita äänestävänsä häntä.
Pekka Haaviston saama hyväksyntäluku poikkeaa kyselyssä muista. Kantar TNS:n Nurmelan mukaan Haavisto ilman muuta hyötyy kyselyssä siitä, että hän on saanut kahdessa presidentinvaalissa, joista toinen tammikuussa, melko laajaa kannatusta.
Nurmela muistelee ennen tammikuun presidentinvaalia MTV:lle tehtyä kyselyä, jossa tarkasteltiin muun muassa ihanteellisen presidentin ja ehdokkaiden ominaisuuksia.
– Siinä Sauli Niinistö oli kuin kuva ihannepresidentistä. Ajattelen niin, että hän on toiminnallaan pystynyt muokkaamaan presidentti-instituutiosta omannäköisensä. Kun suomalaiset arvioivat, mitä tarvitaan, he peilaavat omia näkemyksiään tähän, Kantar TNS:n Sakari Nurmela toteaa.
Sauli Niinistöjä on kuitenkin vain yksi. Kukaan Verkkouutisten kyselyssä olevista henkilöistä ei ehkä suoraan istu hänen muodostamaansa kuvaan tasavallan presidentistä.
– Kuusi vuotta on kuitenkin pitkä aika ja maailma voi silloin olla erilainen ja voi olla tilausta erityyppiselle presidenttiydelle. Se tietysti nähdään vasta siinä vaiheessa, Nurmela pohtii.
– Nyt tehty kysely on eräänlainen lähtölaukaus. Vaalit ovat vielä aika hyvässä muistissa, eivätkä vastaajat välttämättä ole vielä kovin kiinni seuraavan presidentin valinnassa.
Olli Rehnin kyselylukemaa Nurmela ei pidä kovin suurena yllätyksenä.
– Kyseessä on kuitenkin henkilö, jolla on EU-karriääriä ja joka on toiminut Suomen Pankissa päivänpolitiikasta sivussa. Uskon, että molemmat asiat ovat hyvä juttu presidentiksi haluavan henkilön CV:ssä.
Ville Niinistön lukemassa Nurmela arvelee näkyvän vihreiden kannatuksen kasvun, joka liittyi paljon hänen henkilökohtaiseen karismaansa ja kykyynsä esiintyä julkisuudessa.
– Jan Vapaavuorestakin paljon pidetään. Hänen mukaantulonsa Helsinkiin oli hyvin tärkeää hänen puolueensa kuntavaalimenestykselle. Häntä voi hyvin pitää yhtenä kokoomuksen potentiaalisista presidenttiehdokkaista ainakin jossain vaiheessa.
Politiikan ulkopuoliset nimet eivät kyselyssä juuri menestyneet. Hieman esiin nousi puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.
– Lindbergistä voi todeta, että joskus politiikan ulkopuolella toimivat näkyvät henkilöt keräävät kansansuosiota. Esimerkiksi Jorma Ollila oli omana aikanaan vahva persoona. Täysin mahdotonta ei tietenkään ole hänen kaltaisensa henkilön murtautuminen vahvimpien ehdokkaiden joukkoon. Useimmiten presidentit ovat kuitenkin olleet poliitikkoja.
Politiikan raskaamman sarjan nimistä monet eivät saaneet kyselyssä paljoakaan huomiota. Kovin vähälle hyväksynnälle jäivät esimerkiksi Touko Aalto, Jussi Halla-aho, Maria Lohela, Antti Rinne, Timo Soini ja Paavo Väyrynen sekä Väyrysen tavoin toinen äskeinen presidenttiehdokas Laura Huhtasaari.
– Helsingin Sanomille tekemässämme puheenjohtajagallupissakaan Aalto ja Rinne eivät keränneet kovin suurta suosiota. Lohelasta kansa piti eduskunnan puhemiehenä, mutta ehkä hänet tunnetaan poliitikkona huonommin, Sakari Nurmela arvioi.
– Soini, Väyrynen ja Huhtasaari saattaisivat kerätä suuremman suosion, jos vaalit pidettäisiin nyt. Arvelen, että heidän kannattajansa heräävät vasta sitten, kun on tosi kyseessä. Halla-aho on suosittu omiensa joukossa, mutta tällaisessa selittävässä yleiskartoituksessa, jossa tarkastellaan laajemman joukon arvioita, hän ei nouse samalla tavalla esiin.
– Varmasti moni tässä ”kahdeksan prosentin kerhoon” päässeistä on mukana lukuisissa spekulaatioissa ja miksei myös seuraavassa presidentinvaalissa. Matkan varrella nimiä voi kuitenkin tulla lisääkin. Siksi tätä kyselyä voi pitää eräänlaisena lähtölaukauksena.
LUE MYÖS:
Verkkouutisten kysely: Millainen presidentti halutaan vuonna 2024?
Heitä voitaisiin äänestää presidentiksi 2024
