Koronavirus on lisännyt monen espanjalaisen yksineläjän huolia, ei pelkästään epidemiana vaan myös pelkona, että sairaalasta päästyään joutuu huomaamaan, että oma asunto on vallattu.
Kun asunto jää tyhjäksi pitkäksi aikaa, riski asunnon valtaamiselle kasvaa.
– En uskalla mennä lääkäriin, jos vaikka joudun jäämään sairaalaan ja tuona aika joku valtaa asunnon, kertoo 72-vuotias Mari Carmen Ortega.
Asunnon luvatta haltuun ottaneita on usein vaikea saada pois. Valitettavan usein asunnon omistajat jatkavat asunnon vesi- ja sähkölaskujen maksamista, sillä he pelkäävät, että jos he jättävät ne maksamatta, saattavat valtaajat turmella kostoksi asuntoa.
Valtaajan on helppo vaihtaa asunnon lukko. Lukkoseppä ei paljoa papereita kysele, ja maksu tapahtuu usein pimeästi ilman kuittia.
Vuosi 2008 muutti tilanteen
Luvaton asuminen ja talonvaltaus olivat aiemmin harvinaisia ilmiöitä Espanjassa, kunnes tuli vuosi 2008. Rakennuskuplan puhkeamisen ja talouskriisin jäljiltä kiinteistöjen arvo romahti, ja maahan jäi arviolta miljoona asuntoa tyhjäksi. Talonvaltaus alkoi lisääntyä maassa.
Talonvaltaajina oli nuoria aktivisteja, jotka vaativat tyhjien rakennusten sosiaalista käyttöä. Myös kodittomat nuoret parit alkoivat vallata asuntoja.
Myöhemmin mukaan on tullut järjestäytynyt rikollisuus. Ne tekevät bisnestä välittämällä asuntoja esimerkiksi turvapaikanhakijoille. Vallattujen asuntojen käyttö prostituutioon tai huumeiden säilytyspaikkana on myös kasvanut.
Viimeisimmät tilastotiedot talonvaltauksista Espanjassa on vuodelta 2017. Sen mukaan maassa oli tuolloin 100[nbsp]000 laittomasti haltuun otettua taloa. Suurin osa niistä oli Madridissa ja Barcelonassa.
Madridissa 75 prosenttia talonvaltauksista oli järjestäytyneen rikollisuuden käsissä. Tiedossa on myös tapauksia, joissa järjestäytynyt rikollisuus on valtauksen jälkeen tarjonnut asuntoa omistajalle takaisin maksua vastaan.
Mutta aina valtaaja ei ole tuntematon. Viime vuonna espanjalainen media kertoi tapauksesta, jossa 18-vuotias lapsenlapsi oli vallannut isoisänsä asunnon, hänen ollessaan poissa kotoa. Lapsenlapsi voitti oikeudessa, ja sai jäädä asumaan valtaamaansa asuntoon.
Pikahäädöt mahdollistava laki
Espanjan perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden kunnialliseen asuntoon. Tätä myös talojen valtausta puolustava kansalaisliike käyttää hyödyksi.
Vuonna 2018 Espanjassa tuli voimaan niin sanottu pikahäädöt mahdollistava laki.
– Aikaisemmin oikeusprosessit olivat pitkiä, ja ne saattoivat kestää vuosia.Uudessa laissa tärkein parannus on, että sen avulla talon omistajat voivat mennä siviilioikeudenkäyntiin saadakseen asuntonsa haltuun mahdollisimman lyhyessä ajassa ja pienin kustannuksin.Yleensä talonvaltauksen kohteeksi joutuneelle tulee mieleen ensimmäiseksi mennä poliisiasemalle, koska kyseessä on rikos. Siviilikanne on kuitenkin nopein ja paras tapa ratkaista asia, sanoo Josep Maria Güell, Habitat-lakitoimistosta.
TIMO KAUPPINEN
