Venäjä käy länttä vastaan informaatiosotaa, jonka tavoitteena on kylvää epävarmuutta ja horjuttaa yhteiskuntien sisäistä luottamusta, nimekäs virolainen tiedustelu- ja turvallisuusasiantuntija Eerik-Niiles Kross sanoo.
Kreml pyrkii hänen mukaansa tarjoilemaan läntisille kohdeyleisöille vaihtoehtoista totuutta. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni uskomaan, että kaikki valehtelevat eikä objektiivista totuutta ole olemassa.
– Näin ruokitaan apatiaa. Venäjän päämääränä on saada ihmiset hylkäämään vakaumuksensa ja luopumaan arvojensa puolustamisesta, Kross sanoo Postimees-lehden haastattelussa.
Venäjän toteuttama informaatiovaikuttaminen on hänen mukaansa saavuttanut tavoitteensa jo silloin, kun riittävän monen kansalaisen luottamus yhteiskuntaan alkaa rapautua.
– Valeinformaatio eroaa sikäli pikaruoasta, että jälkimmäisestä ihmisen elimistö pääsee eroon, Kross sanoo.
Kun valeinformaatio on vastaanottajan aivoihin päätynyt, se ei sieltä hänen mukaansa hevin poistu.
– Vaikka sen mieltäisikin valheelliseksi, epäluulo jää silti taustalle kytemään: ”Jospa sittenkin?”.
Nykyaikaisessa informaatioympäristössä ihmiset tulevat Krossin mukaan jo silkkaa uteliaisuuttaan vastaanottaneeksi kaikenlaisia viestejä. Jotkin niistä saattavat jättää yksittäisen henkilön ajatteluun pysyvän jäljen ja vaikuttaa hänen uskomuksiinsa.
Venäjä ei suinkaan syydä valeinformaatiota vain läntisiin naapurimaihinsa, vaan sen kohteina ovat Krossin mukaan myös venäläiset itse.
– Kun katsoo Venäjän televisiota, saa vaikutelman, että Yhdysvalloissa käydään sisällissotaa: mustia hakataan ja tapetaan säännöllisesti, väki mellakoi, autoja poltetaan. Samassa mediakuvassa muslimit ovat tyystin valloittaneet Ruotsin, Kross kuvailee.
Kremlin ohjauksessa toimivien kanavien viesteihin ei hänen mukaansa tulisi kohdistaa ylenpalttista huomiota, mutta myös niiden totaalinen sivuuttaminen olisi vastuutonta.
– Jokaisen valtion on tiedostettava se tosiasia, että kansalaiset ovat informaatiohyökkäysten kohteena ja että heitä tulee voida puolustaa. Jos emme kiinnitä lainkaan huomiota informaatiohyökkäyksiin, ajaudumme mukaan peliin, jossa teeskennellään, ettei ole olemassa totuutta, valheita, hyvää eikä pahaa, ja jossa millään ei lopulta ole enää mitään merkitystä, Kross painottaa.
Eerik-Niiles Kross on toiminut muun muassa Viron tiedustelupalvelujen koordinaattorina, useiden valtioiden turvallisuusneuvonantajana sekä maansa diplomaattiedustajana Lontoossa ja Washingtonissa. Hän nousi vuonna 2015 keskustaoikeistolaisen reformipuolueen kansanedustajaksi Viron parlamenttiin eli riigikoguun, mutta jätti viime kesänä paikkansa siirtyäkseen määräaikaiseen tutkimustehtävään Harvardin yliopistoon. Harvardissa Krossin on määrä muun muassa pohtia keinoja vihamielisen vaalivaikuttamisen torjuntaan.
