Koronaviruspandemian edetessä on käynyt yhä selvemmäksi, että infektioon liittyvä oireilu voi monilla potilailla jatkua jopa kuukausitolkulla taudin akuutin vaiheen jälkeen.
Monia erilaisia oireita käsittävää tilaa on rydytty kutsumaan long-covidiksi eli pitkäksi koronaksi. Verkkouutiset on kertonut asiasta aiemmin muun muassa tässä jutussa.
Anestesia- ja tehohoidon ylilääkäri Risto Kuosa viittaa tästä löytyvään Duodecimissa julkaistuun artikkeliin ilmiöstä, ja toteaa sen olevan jälleen hyvä perustelu sille, että koronan kulku on pyrittävä pysäyttämään.
– Varsinaista hoitoa kyllä melko mahdoton kehittääkään koska oireet aiheutuvat varmasti pääosin viruksen aiheuttamasta solutuhosta eri elinjärjestelmissä. Oma lukunsa on sitten sairastamisen aiheuttamat posttraumaattiset stressireaktiot ja niiden aiheuttamat oireet, Kuosa arvioi.
Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkilan artikkelissa käydään läpi tähän mennessä maailmalta kertynyttä tutkimustietoa pitkästä koronasta. Parkkila kuvaa tutkimustietoa vielä puutteelliseksi, ja luonnehtii ilmiötä uudeksi haasteeksi terveydenhuollolle.
– Oireet ovat hyvin moninaisia, ja niiden yhdistäminen alkuperäiseen infektioon voi olla vaikeaa. Tavallisia pitkäaikaisoireita ovat esimerkiksi uupumus, hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut, pahoinvointi, päänsärky, haju- ja makuaistin vajaus sekä muut neurologiset oireet. Taudin diagnostiset kriteerit eivät ole vielä vakiintuneet. Nykytiedon perusteella potilaat todennäköisesti hyötyvät kokonaisvaltaisesta tuesta, levosta, oireenmukaisista hoidoista ja aktiivisuuden vähittäisestä lisäämisestä, artikkelissa summataan.
Seppo Parkkila muistuttaa, että kokemuksia pitkäkestoisen koronan luonteesta ja hoitomahdollisuuksista on kertynyt vähän, koska ensimmäiset tapaukset raportoitiin vasta noin vuosi sitten.
– Virusinfektio vaikuttaa selvästi useisiin elinjärjestelmiin, ja oireetkin ovat moninaisia. Siksi pitkäkestoista COVID-19-tautia on vaikeaa lähestyä vain yhden kliinisen erikoisalan näkökulmasta.
Hajanaisen näytön tueksi tarvitaan professorin mukaan laajoja eteneviä tutkimuksia, joissa on asianmukaiset verrokkiryhmät.
LUE MYÖS:
Aivosumu ja muut oudot oireet – Tämä tiedetään ”pitkästä koronasta”
