Suomen Ja ruotsin liput liehuvat salossa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Tästä syystä Ruotsi jyrää Suomen tuottavuudessa

Professorin mukaan Suomen ei pidä leikata tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Kansantalouden kannalta on erittäin ongelmallista, että suomalaisen työn tuottavuus on alempi kuin kilpailijamaissa, toteaa Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola.

Hänen mukaansa Ruotsin Suomea nopeampi talouskasvu on tullut palvelujen tuottavuuden kasvusta.

– Ruotsin kasvun ylivoima Suomeen nähden perustuu parempaan tuottavuuteen nimenomaan palvelujen tuotannossa, Pohjola sanoi Akava Worksin tuottavuusseminaarissa torstaina.

– Suomen talouskasvu perustui pitkään siihen, että saimme tuottavuudessa kilpailijamaita kiinni, mutta 2007–2008 jälkeen tuottavuuskasvu on ollut selvästi hitaampaa kuin muissa maissa.

Pohjolan mukaan pitää ymmärtää, mistä työn tuottavuus syntyy, jotta se saataisiin Suomessa uuteen kasvuun.

– Se on periaatteessa hyvin yksinkertainen asia: Tuottavuus kasvaa uusista ideoista eli siitä, mitä tuotteita tehdään tai millä keinoilla nykyisiä tuotteita valmistetaan.

– Näin ollen uudet ideat ovat talouskasvun tärkein lähde.

Hän korostaa, että ideoita saadaan käyttämällä henkisisä voimavaroja (koulutus, kehitys- ja tutkimustoiminta) ideoiden tuottamiseen.

– Mitä suurempi osa henkisestä pääomasta käytetään ideoiden tuottamiseen, sitä nopeampaa on talouskasvu.

Rakennemuutos

Suomessa on käynnissä rakennemuutos samalla tavalla kuin aikanaan maataloudesta teollisuuteen. Nyt rakennemuutos käy teollisuudesta palveluihin.

– Se näkyy niin, että tavaroiden kulutuksen kasvu hidastuu voimakkaasti, mutta palveluiden kulutus kasvaa, Pohjola totesi.

Hänen mukaansa Ruotsi pärjää Suomea paremmin, koska se on palveluvaltaisempi.

– Ruotsissa palvelutuotannon osuus markkinapalveluista on suurempi kuin Suomessa. Ruotsi on Suomea edelle tässä rakennemuutoksessa.

Nykyaikana erityisen tärkeitä palveluita ovat tietointensiiviset palvelut, kun digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka ovat teknologian kehityssuuntia.

Tietointensiiviset palveluihin lukeutuvat muun muassa informaatio ja viestintä, yritysten liike-elämää palveleva toiminta sekä rahoitus ja vakuutus.

Suomessa ja sen kilpailijamaissa teollisuuden osuus supistuu ja tietointensiivisten palvelujen osuus kasvaa.

– Suomessa teollisuuden romahdus on aika viimeaikainen ilmiö. Ruotsissa se on jatkunut vähän kauemmin. Tarkasteltaessa tietointensiivisten palveluiden osuutta bkt:sta Suomi tulee noin 10–15 vuotta kilpailijoitaan jäljessä, Pohjola sanoi.

– Me tulemme perässä rakennemuutoksessa. Mutta Suomessakin osaaminen on siirtymässä pois teollisuudesta ja enemmän tietopalvelujen tuottamiseen.

Takaisin teknologian eturintamaan

Pohjola muistuttaa Ruotsin myös investoivan Suomea enemmän niin sanottuihin henkisiin omaisuustuotteisiin, kuten ohjelmistoihin, tietokantoihin sekä tutkimukseen ja kehitykseen.

– Kun Ruotsissa mietitään missä tulevaisuuden kasvu syntyy, niin siellä investoidaan erityisen paljon henkisiin omaisuustuotteisiin Suomeen verrattuna.

Pohjola korostaa, kuinka Suomessa puolestaan leikataan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Sen suhde bkt:hen on pudonnut selvästi. Jopa julkinen valta on vähentänyt omaa tutkimus- ja kehitysrahoitustaan.

– Yritykset toimivat parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta julkinen valta miettii tilannetta koko kansantalouden kannalta ja siksi on yllättävää, että Suomessa julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus suhteellisesti vähenee, vaikka sen pitäisi kasvaa.

– Suomessa talouspolitiikan tavoitteeksi voitaisiin ottaa minun mielestäni sen, että Suomi palautetaan takaisin teknologian kehityksen eturintamaan.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt