Kokoomuksen kansanedustajat kiersivät alkuvuonna yrittäjätilaisuuksissa 12 paikkakunnalla ympäri Suomen. Yrittäjyyskiertueen nettisivuille jätettiin lisäksi lähes 600 ehdotusta yrittäjyyden esteiden poistamiseksi.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan yrittäjien viesti on selkeä: yli puolet koki, että sääntelyn ja byrokratian purkaminen on paras tapa yrittäjyyden helpottamiseksi.
– Yrittäjien esittämät kysymykset ovat oikeutettuja. Miksi kyltin naulaamiseen kaupan seinälle pitää anoa erillinen lupa? Miksi pienteurastaja joutuu kahlaamaan samassa säädösviidakossa kuin suuryhtiökin? Miksi ravintolayrittäjä kokee arkensa raskaaksi tiukkojen rakennusmääräysten ja viranomaisten valvonnan vuoksi, Orpo luettelee.
Orpon mukaan sääntelytaakka uhkaa tukahduttaa yrittäjien tuoreet ideat ja halun yrittämiseen.
– Monet lait ja normit on aikojen kuluessa säädetty hyvää tarkoittaen. Ajan saatossa säädösmassa on paisunut pullataikinan tavoin. Uutta on luotu koko ajan, mutta vanhaa ei ole purettu, Orpo sanoo.
Kiertueen pohjalta on nyt sorvattu kymmenen tavoitetta, joihin kokoomuksen eduskuntaryhmä sanoo sitoutuvansa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän kymmenen tavoitetta yrittäjyyden edistämiseksi ovat:
1. Lisää joustavuutta yrittäjyyden ja palkansaajana olemisen välille
Yrittäjän ja hänen puolisonsa sosiaaliturva on saatettava samalle tasolle kuin muilla suomalaisilla. Yrittäjän työttömyysturvan karenssiajan on oltava sama kuin palkansaajilla. Lisäksi vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasaisemmin.
Työttömiä olisi kannustettava töihin. Yrittäjällä tulisi olla mahdollisuus pysyä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä kuusi kuukautta yrityksen perustamisen jälkeen, jotta yritys olisi mahdollista saada käyntiin.
2. Piristystä pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmarkkinoille
Rahoitusmarkkinoita on kehitettävä, jotta innovaatioihin, työllistämiseen ja investointeihin on entistä paremmat mahdollisuudet. Työeläkeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettava siten, että eläkeyhtiöillä on mahdollisuus suunnata osa sijoituksistaan korkeampiriskisiin pk-yrityksiin.
3. Kuntiin toimivat palvelumarkkinat
Palvelusetelijärjestelmä tulisi ottaa käyttöön kunnissa laajasti ja leventää niiden toimintojen valikoimaa, joissa palveluseteliä voi käyttää. Kunnallisten hankintojen kilpailuttaminen tulisi valmistella yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa. Palvelualoitejärjestelmää tulee edistää kunnissa.
4. Maksuperusteisen ALV:n ja laskujen tarkempien maksuaikojen käyttöönotto
Maksuperusteisessa ALV:ssa yrittäjä tilittäisi arvonlisäveron verottajalle vasta kun rahat ovat saapuneet yrityksen tilille. Laskun maksuajan maksimipituudeksi tulisi määrittää 30 päivää, jottei pienyritys joudu odottamaan kohtuuttoman pitkään saadakseen rahaa toimintansa hoitamiseksi.
5. Verotuksen tulolähdejaon poistaminen
Suomen vero-oikeus tuntee kolme eri tulolähdettä: elinkeinotoiminnan, maatalouden ja henkilökohtaisen toiminnan tulolähteen. Osa yritysten tulosta voidaan nykyisin katsoa elinkeinotoiminnan ulkopuoliseksi henkilökohtaiseksi tuloksi. Ongelmaa aiheutuu siitä, että eri tulolähteiden voittoja ja tappioita ei voida kuitata keskenään.
On mahdollistettava eri tulolähteiden voittojen ja tappioiden kuittaaminen. Pitkän aikavälin tavoitteena on oltava tulolähdejaottelun poistaminen kokonaisuudessaan Ruotsin esimerkkiä seuraten. Tämä vaatii kuitenkin elinkeinoverotuksen kokonaisremonttia.
6. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riski pienemmäksi
Työllistämisen riskin madaltamiseksi yksilöperusteista irtisanomissuojaa pitää järkeistää pidentämällä työsuhteiden koeaikaa ja sallimalla työsopimuksen päättäminen kuten muutoinkin toistaiseksi tehdyissä sopimuksissa, eli kun työsuhteen päättämiseen on perusteltu syy. Työllistämisen kannustinjärjestelmistä, kuten Sanssi-kortista on tehtävä yksinkertainen ja selkeä.
7. Koulutussopimusjärjestelmän käyttöönotto
Oppisopimusjärjestelmän rinnalle on luotava koulutussopimuskoulutus, jossa nuori opiskelisi ammattiin pääosin suoraan yrityksessä ja ainoastaan teoriatunnit ja muun muassa pakolliset kieliopinnot tehtäisiin koulun penkillä.
8. Sairastamisen kulut yhteisesti maksettaviksi
Työntekijän sairastuessa loma-aikana hänellä on nykyisin oikeus siirtää vuosilomaansa vastaavasti eteenpäin jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Lainsäädäntöä on tarkistettava. Lisäksi sairauslomiin tulisi asettaa yksi palkaton karenssipäivä.
9. Takaisinottovelvoitteesta luopuminen
Luopuminen takaisinottovelvoitteesta antaisi yrittäjälle huonoina aikoina vapaammat kädet rakentaa yrityksensä jälleen kannattavaksi, esimerkiksi hankkimalla uudenlaista osaamista. Työnantajat panttaavat nykyisellään usein palkkaamispäätöksiään, kunnes takaisinottovelvoitteen yhdeksän kuukauden määräaika umpeutuu, eivätkä uskalla palkata uutta työntekijää.
10. Sukupolvenvaihdosten helpottaminen
Perintö- ja lahjavero tulee poistaa yritysten sukupolvenvaihdostilanteissa. Perintö- ja lahjaveron poistaminen on toteutettavissa ilman, että valtion tulot vähentyvät, kun verotusajankohta siirretään perintö- ja lahjoitustilanteesta omaisuuden myyntihetkeen. Tällöin verovelvollinen maksaisi veron yritystä myydessään.
Lähde: Kymmenen tavoitetta yrittäjyyden edistämiseksi -kirjanen
