Torpedot tekevät paluun Suomen laivaston aseistukseen vuosikausien jälkeen. Puolustusvoimille päätettiin alkuvuodesta hankkia ruotsalaisen Saabin valmistamia uusia Torped 47 -kevyttorpedoja. Hamina-luokan ohjusveneiden ja tulevien Pohjanmaa-luokan korvettien aseistukseen lisättävät torpedot kasvattavat merkittävästi laivaston kykyä torjua sukellusveneitä.
Corporal Frisk -nimellä kirjoittava laivasto- ja turvallisuuspolitiikkabloggari ruotii hankintaa tästä löytyvässä kirjoituksessaan.
Hänen mukaansa hankinta ei yllätä. Saabin uudet torpedot on suunniteltu nimenomaan Itämeren vaikeisiin olosuhteisiin.
Uudet torpedot ovat Saabin vuonna 1995 esittelemän Torped 45 -asejärjestelmän seuraajia. Torped 45:n tavoin myös uusi järjestelmä voi toimia monilta alustoilta, niin sukellusveneistä ja pinta-aluksista kuin lentokoneistakin. Siinä missä aiempi torpedo on potkurikäyttöinen, on uudet varustettu vesisuihkujärjestelmällä. Se tekee tyypistä 47 edeltäjäänsä hiljaisemman. Myös maalinhaku- ja navigointijärjestelmät on uudistettu.
– Avomerioperaatioissa torpedon tarvitsee vain kulkea syvällä ja riittävän nopeasti saavuttaakseen maalinsa, Saabin Underwater Systems ‑liiketoimintayksikön Weapons and Sensors -tuotteista vastaava myyntijohtaja Thomas Ljungqvist toteaa Saabin kotisivuilla julkaistussa artikkelissa.
Hänen mukaansa Itämeren kaltaisissa matalissa vesissä tarvitaan erilaisia nopeuksia.
– Tarvitaan torpedo, joka pystyy kulkemaan hitaasti, kunnes se lukkiutuu maaliinsa, ja sitten kiihdyttämään täyteen vauhtiin hyökätessään. Tarvitaan siis entistä hienostuneempia järjestelmiä.
Corporal Friskin mukaan tällaisen aseen tarve Suomenlahdella on kasvanut sitä mukaa kun Venäjän Itämeren laivaston käyttöön on tullut entistä kehittyneempiä pienoissukellusveneitä ja uusien Kilo- ja Lada-luokan alusten kaltaisia moderneja diesel-sukellusveneitä.
Uusissa torpedoissa on laivastoasiantuntijan mukaan useita mielenkiintoisia ominaisuuksia. Lankaohjaus ja mahdollisuus ajaa tarvittaessa erittäin hitaasti tekevät torpedosta hyvän ja hiljaisen sensorin mahdollisten maalien etsintään. Torpedo voi toimia sekä aktiivisella että passiivisella kaikuluotauksella. Aktiivisen kaikuluotaksen taajuus on Corporal Friskin mukaan jonkin verran korkeampi kuin kevyissä torpedoissa tavallisesti. Se lyhentää havainnointietäisyyttä, mutta selventää luotauksen kuvaa. Torpedo 47 myös asettuu normaaliin nopeuteensa nopeasti laukaisun jälkeen. Näin vältetään osumat pohjaan ja kyetään toimimaan lyhyillä ampumaetäisyyksillä.
Eräs huomionarvoinen ominaisuus on torpedon soveltuminen käyttöön myös pinta-aluksia vastaan. Vaikka kevyen torpedon taistelukärki onkin todennäköisesti liian pieni suurien pinta-alusten upottamiseen, on se silti tuhovoimainen ase tällaisiakin kohteita vastaan. Torpedo 47 osaa hakeutua pintakohteen kölin alle ja räjähtää sen alapuolella. Tämä riittää aiheuttamaan suuria vaurioita verrattain pienelläkin räjähteellä.
Uusia torpedoja aletaan toimittaa Ruotsin ja Suomen laivastoille vuonna 2023. Ensimmäinen päivitetyistä Hamina-luokan ohjusveneistä saa kuitenkin torpedojen laukaisualustan jo ensi vuonna. Suomi on sopinut Ruotsin kanssa saavansa laivaston käyttöön tyypin 45 torpedoja vuosille 2019-2023.
