Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola muistuttaa Ilta-Sanomien kolumnissaan, että valistusfilosofi Immanuel Kant (1724–1804) totesi, että ”tasavalta, vallan tasapainottaminen, voi luoda tolkullisen tilanteen, vaikka kansalaiset olisivat paholaisia.”
– Tasavalta on suunniteltu vastustamaan yksinvaltaisuuden nousua ja vallan väärinkäytön kitkemiseksi. Tasavalloille keskeistä on vapauden korostus keskeisenä hyveenä, sivistyksenä. Tarkoituksena on ollut opettaa tasavaltaa kannattelevaa kumppanuuden liima-ainesta.
Aaltolan mukaan kitka on kuitenkin lisääntynyt, kun instituutiot syyttelevät toisiaan, eikä nähdä perustuslain asettavan valtiomahdit ja niille pelisäännöt. Esimerkiksi määräenemmistö suojaa kansalaisia enemmistön diktatuurilta.
– Tarvitaan rohtunen kunnioitusta ja itsesuojeluvaistoa. Tasavalloissa syyttelykierteet ovat kuitenkin jyrkentyneet. Hallinnot syyttävät parlamentteja, parlamentit hallintoja ja kaikki syyttävät ylikansallisen tason toimijoita. Nämä taasen syyttävät kansallista tasoa tai muita pahiksia, kuten monikansallisia yrityksiä tai yksinvaltoja, kuten Venäjää tai Kiinaa. Samalla haetaan liittolaisia sisäisiin kamppailuihin, hyvässä ja pahassa, muista mahdeista tai ylikansalliselta tasolta.
Aaltolan mukaan tasavallat ovat nyt kriisissä. Tasavaltaa koossa pitävä liima uhkaa hävitä ja kansalaishyveet heikkenevät.
– Tasavalloissa on nyt ongelmia. Media on politisoitunut. Keskuspankit entistä enemmän poliittisessa ohjauksessa. Tuomioistuinlaitos olosuhteiden armoilla. Valtiomahtien välinen kitka ja kansalaishyveiden hapertuminen ovat oireita tasavallan kriisiytymisestä. Keskinäiset jännitteet voivat purkautua hallitsemattomasti esimerkiksi toimeenpanovallan törmätessä lainsäädäntövaltaan, kuten Yhdysvalloissa kävi loppiaisena
