Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -tavoiteohjelmassa seuraavalle hallituskaudelle yksinyrittäjien asia on vahvasti esillä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Suomessa vain vähän naisjohtajia – tutkija listaa syitä

EVAn raportin mukaan runsaat perhetuet johtavat siihen, että naiset työskentelevät miehiä vähemmän.

Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa naiset osallistuvat hyvin työmarkkinoille, mutta he etenevät edelleen urillaan hitaasti. Näin kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tuore raportti Lasikaton paradoksi.

Esimerkiksi Baltian maissa ja Yhdysvalloissa johtajatason tehtävissä työskentelee suhteellisesti selvästi enemmän naisia kuin Pohjoismaissa. Ruotsalaisen tutkijan Nina Sanandajin mukaan tämä johtuu hyvinvointivaltion avokätisistä tuista, korkeista veroista ja julkisen sektorin heikoista työnteon kannustimista.

Raportin mukaan runsaat perhetuet johtavat siihen, että naiset työskentelevät keskimäärin miehiä vähemmän. Korkean verokiilan takia palveluita ei osteta yhtä paljon kodin ulkopuolelta kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

− Avokätiset vanhempainvapaajärjestelmät kannustavat naisia pysymään kauemmin poissa työelämästä, mikä luonnollisesti haittaa heidän urakehitystään. Meidän tulisi muistaa, että yksi tärkeimmistä syistä lasikaton olemassaololle on se, että naiset työskentelevät keskimäärin vähemmän kuin miehet. Pohjoismaiden hyvinvointivaltiopolitiikka vahvistaa tätä vaikutusta, Nina Sanandaji sanoo.

Kaikkien yritysten johtajista naisia on Suomessa 32 prosenttia. Se on toiseksi pienin osuus Pohjoismaissa. Ainoastaan Tanskassa osuus on pienempi. Luku on myös alhaisempi kuin Baltian maissa.

”Asioita pohdittava uudelleen”

Työmarkkinoiden naisystävällisyyttä kuvaavat mittarit esittävät Pohjoismaat myönteisessä valossa. Tästä huolimatta naisjohtajien osuus kaikista johtajista on suurin Latviassa (44 %) ja Yhdysvalloissa (41 %).

− Tämän ristiriidan pitäisi saada meidät pohtimaan asiaa uudelleen. Valtion sääntelyn sijaan Pohjoismaiden tulisi luottaa enemmän markkinavoimiin naisten työurien edistämiseksi, Nina Sanandaji sanoo.

Hänen mukaansa Yhdysvalloissa ja Baltian maissa valtion rooli yhteiskunnassa on pienempi, mutta naiset etenevät urallaan paremmin.

Sanandajin mukaan korkeat verot ja avokätiset etuudet kannustavat monia naisia tekemään työtä osaaikaisesti tai kokopäiväisesti, mutta niin, että heillä on keskimäärin vähemmän työtunteja kuin kokopäiväisesti työskentelevillä miehillä.

− Yhdysvaltain kaltaisissa maissa perheet, joissa molemmat vanhemmat uhraavat paljon aikaa uransa eteen, voivat ostaa lukuisia erilaisia kodinhoitopalveluja. Se vapauttaa aikaa muulle elämälle. Pohjoismaiden korkeat verokiilat hankaloittavat tätä, hän sanoo.

EVAn lasikattomittariin on kerätty uusimmat luvut ILO:n ja OECD:n tietokannoista.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt