Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) esitys Suomeen perustettavasta turvallisuusneuvostosta jakaa mielipiteitä. Tämä ilmenee Verkkouutisten presidenttiehdokkaille sähköpostitse lähettämästä kyselystä.
Kanervan ehdottama turvallisuusneuvosto olisi laajennettu versio nykyisestä tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta miknisterivaliokunnasta (TP-UTVA). Siinä käsiteltäisiin myös Suomen kannalta olennaisia EU:n ulkosuhdeasioita sekä Suomen sisäisen turvallisuuden kysymyksiä. Sitä johtaisi Kanervan visiossa presidentti.
— Kanerva haluaa nostaa presidentin roolia ulko- ja turvallisuuspoliittisena johtajana. Ulkoinen turvallisuus luo sisäistä turvallisuutta. Lähtökohtaisesti kannatan Suomeen turvallisuusneuvostoa. Tämä selkeyttäisi ja vahvistaisi presidentin roolia, arvioi presidenttiehdokas Laura Huhtasaari (ps.).
Vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen yhtyy Kanervan näkemykseen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kietoutumisesta toisiinsa. Hän pitää myös ongelmallisena sitä, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko on ”salaista ja läpinäkymätöntä”.
— Kanervan ehdotus TP-UTVA:a laajemmasta turvallisuusneuvostosta voisi olla askel parempaan suuntaan. Se selkeyttäisi myös valtaoikeuskysymystä. Jos turvallisuusneuvostossa olisi laaja ja kattava edustus kaikista eduskuntaryhmistä, pidän ehdotusta kannatettavana, Kyllönen katsoo.
Myös presidenttiehdokkailta Pekka Haavistolta (vihr.) ja Matti Vanhaselta (kesk.) löytyy tukea turvallisuusneuvoston perustamiseen, vaikka he näkisivät sen toteutuvan eri tavalla kuin Kanerva.
— Kun ajatus on, että turvallisuusneuvosto käsittelisi myös sisäisen turvallisuuden asioita sekä EU-asioita, pitäisin luontevana, että se toteutuisi pääministerin vetämänä. Mikäli presidentille esitetään aktiivista roolia myös sisäpolitiikan asioissa, se saattaisi vaatia perustuslain muutosta, jota en kannata, huomauttaa Haavisto.
Haaviston mielestä pääministerivetoisen turvallisuusneuvoston ajatus ”voidaan selvittää ja vertailla sen edut ja haitat nykykäytäntöihin”.
Matti Vanhanen on esittänyt oman versionsa Suomeen perustettavasta turvallisuusneuvostosta blogissaan heinäkuulta. Vanhasen visiossa tarvetta olisi aikoinaan lakkautetun puolustusneuvoston kaltaiselle elimelle, joka toimisi pääministerin johdolla ja jossa maan korkein poliittinen sekä virkamiesjohto kävisivät vuoropuhelua turvallisuusasioista.
RKP:n Nils Torvalds ja SDP:n Tuula Haatainen eivät kannata turvallisuusneuvoston perustamista. Haataisen mielestä ”ongelmia ei pidä luoda sinne, missä niitä ei ole”.
— Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta riittää. Sen kokoonpanoon voi valtioneuvosto päätöksellään lisätä sisäministerin, jota pidän tärkeänä, Haatainen katsoo.
Haavisto: Presidentille edustus EU-ministerivaliokuntaan
Verkkouutiset tiedusteli presidenttiehdokkailta myös yleisellä tasolla näkemystä siitä, Luoko EU:n puolustusyhteistyön syventyminen tai unionin yhteiset kannanotot esimerkiksi Venäjän suuntaan paineita kasvattaa Suomessa presidentin valtaoikeuksia ulkopolitiikasta myös EU-politiikkaan?
Suomen perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Valtioneuvosto vastaa kuitenkin EU:ssa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen tolimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä.
Perussuomalaisten Laura Huhtasaari ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen arvioivat paineiden kasvavan:
— Mikäli EU:n puolustusyhteistyötä päädytään kasvattamaan ja EU:n ulkopoliittinen rooli vahvistuu, on tärkeää arvioida myös presidentin valtaoikeuksia suhteessa EU-politiikkaan. Presidentti ei voi jäädä ulos tärkeistä puolustus- ja ulkopoliittisista linjanvedoista sillä perusteella, että valta EU-asioissa on valtioneuvostolla, Kyllönen katsoo.
Hän huomauttaa, että ”ei ole myöskään viisasta päätyä tilanteeseen, jossa presidenttiä arvostellaan valtaoikeuksien ylittämisestä asioissa, jotka sisällöltään ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaikka neuvotteluja käytäisiinkin EU-tasolla.”
Kyllösen mielestä presidentin valtaa pitäisi samalla arvioida kuitenkin myös suhteessa eduskuntaan ja sen mahdollisuuteen vaikuttaa ja osallistua.
Vihreiden Pekka Haavisto huomauttaa, että vaikka EU-asiat kuuluvat perustuslain mukaan valtioneuvostolle, näihin liittyvissä ulko- ja puolustuspolitiikan kysymyksissä syntyy tilanteita, joissa tasavallan presidentin on oltava joko päätöksenteossa mukana tai ainakin informoituna. Esimerkkeinä hän mainitsee Venäjää koskevat sanktiot ja päätökset EU:n puolustusyhteistyöstä.
— Nykyisissä mekanismeissa yhteistoiminta täytyy järjestää presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (TP-UTVA) sekä hallituksen EU-ministerivaliokunnan kautta.Tarvittaessa mielestäni hallituksen EU-ministerivaliokunnassa voisi olla läsnä tasavallan presidentin kanslian edustus”, Haavisto ehdottaa.
Vanhanen: Heikentäisi eduskunnan roolia
Keskustan Matti Vanhasen mielestä EU:n puolustusyhteistyön lisääminen ei muuta presidentin ja hallituksen välistä työnjakoa:
— Eduskunnan rooli EU-politiikassa syntyy hallituksen kautta ja siksikään vallanjakoa ei pidä muuttaa, koska se johtaisi eduskunnan roolin heikentymiseen. EU:n puolustusyhteistyön alat eivät erityisesti liity Venäjään vaan omien suorituskykyjemme parantamiseen.
Samoilla linjoilla on myös SDP:n Tuula Haatainen. Hän ei näe suoraa yhteyttä EU:n puolustusyhteistyön tiivistymisellä presidentin valtaoikeuksiin:
— EU:n puolustusyhteistyön tiivistyminen tarkoittaa ensivaiheessa käytännössä puolustushankintojen sekä puolustukseen liittyvää tutkimusyhteistyötä ja harjoittelutoimintaa. Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa ja valtioneuvosto vastaa EU-politiikan valmistelusta. Tässä oleellista on siis presidentin ja hallituksen välinen yhteistyö.
RKP:n Nils Torvalds katsoo niin ikään, että presidentin valtaoikeuksien kasvattaminen ”ei ole ajankohtaista”.
Toista kautta tavoittelevaa presidentti Sauli Niinistöä ei tavoitettu vastaamaan kysymyksiin.
