Verkkouutiset

”Tarvitaan menokuria” – ekonomistilta tuki rahaministeriölle

Pasi Sorjosen mukaan ansiotuloverotuksen sekä sosiaali- ja työttömyysturvan täytyy olla töihin kannustavaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Taloutta pitää seuraavalla vaalikaudella tasapainottaa menoleikkauksilla ja työtulojen verotusta keventämällä, arvioi Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

Vation talous on ollut käytännössä pitkään alijäämäinen. Sen lisäksi kunnilla oli viime vuonna alijäämää 1,8 miljardia euroa.

– Vaikka julkinen sektori on hieman petrannutkin, niin se on edelleen alijäämäinen, Sorjonen sanoo Verkkouutisille.

Talouskasvun ennustetaan hiipuvan niin Suomessa kuin maailmalla.

– On selvää, että kasvun hiipuessa julkisen sektorin hoito ei näytä kovin hyvältä. Uutta velkaa otetaan, mutta jos talous kasvaa, niin velan suhde bkt:n arvoon laskee enemmän, Sorjonen sanoo viitaten valtiovarainministeriön talousennusteeseen.

Sorjosen mukaan tarvitaan leikkauksiin perustuvaa menokuria. Hänen mielestään valtiovarainministeriön aiemmin esittämillä sopeutustoimilla ja sote-uudistuksella saataisiin aikaan viiden miljardin euron menosopeutus.

– Tarvitaan menokuria. Me olemme ajatelleet sen niin, että sellaisia menolisäyksiä, jotka eivät ole luonteeltaan investointeja tulevaisuuteen, ei saisi tehdä.

Hän viittaa valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmän hetki sitten ilmestyneeseen raporttiin, jonka mukaan seuraavan neljän vuoden aikana voitaisiin toteuttaa kahden miljardin euron sopeutustoimet menoleikkauksin tai veronkiristyksin

– Jotain tällaista meidänkin mielestämme tarvittaisiin. Sen lisäksi pitäisi saada sote-uudistus valmiiksi. Sotessa on usein puhuttu kolmen miljardin säästöistä. Silloin kasassa olisi viiden miljardin edestä säästöjä, Sorjonen toteaa.

– Se ei vielä kuitenkaan riitä kestävyysvajeen nujertamiseen.

Kestävyysvajeen on arvioitu olevan kolmesta neljään prosenttia bkt:n arvosta eli 9-10 miljardia euroa. Kes­tä­vyys­va­je tar­koit­taa, et­tä jul­kis­ten me­no­jen ar­vi­oi­daan pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä ylit­tä­vän jul­ki­set tu­lot.

Miksi velkaantuminen on vaarallista

Kestävyysvajeesta huolimatta eduskuntavavaalien alla on ehtinyt kasautua suuri määrä menopaineita ja -tarpeita, jotka ovat kohdistuneet muun muassa vanhustenhoitoon, väylähankkeisiin, koulutuspanostuksiin ja eläkkeiden korottamiseen.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana talouskasvu on ollut lähes olematonta. Nyt edellinen huippu vuosilta 2007-2008 on nipin napin saavutettu, ja nousua on kestänyt nelisen vuotta. Nousukausi on ollut lyhyt, ja koko tämän ajan vuodesta 2009 saakka julkinen sektori on ollut alijäämäinen.

Sorjonen pitää julkisen talouden velkaantumista vaarallisena. Hän käyttää Kreikan velkakriisiä esimerkkinä.

– Kun julkisen talouden hoito lähtee lapasesta, niin markkinoiden luotto valtion kykyyn hoitaa julkista taloutta katoaa. Kreikan tapaus on tietysti äärimmäinen. Valtion kymmenvuotisen lainan korko taitaa olla kymmenkertainen verrattuna Suomeen.

Sorjonen pitää tärkeänä, että velkaantuminen pysyy kurissa. Silloin valtio säilyttää oman kontrollin julkisen talouden hoidossa. Kun velka nousee liian suureksi, muut tahot tulevat kertomaan, mitä pitäisi tehdä.

– Kun julkinen velka on yli 60 prosenttia suhteessa bkt:hen, EU-komissio vaatii toimenpiteitä velka-aseman parantamiseksi. Myös luottoluokittajat ovat kimpussa, ja valtiolta saattaa lähteä luottoluokitus.

– Sitten korot lähtevät nousuun, ja jossain vaiheessa korkorasitus käy liian pahaksi. Silloin menee turhaan rahaa korkojen maksamiseen, vaikka ne voitaisiin käyttää yhtä hyvin tulonsiirtoihin tai julkisiin menoihin.

”Pidemmät työurat”

Sorjosen mielestä ansiotuloverotuksen sekä sosiaali- ja työttömyysturvan täytyy olla töihin kannustavaa. Työllisyysaste on tällä hetkellä 72,6 prosenttia.

Akavan mukaan kireän työtuloveroverotuksen haitalliset vaikutukset kasvun ja työllisyyden kannalta kasvavat. Verotuksen rakenne pitää siirtää palkkatulojen verotuksesta muihin veromuotoihin, ennen kaikkea haitta- ympäristö- ja kulutusveroihin.

– Me haluamme pidempiä työuria ja että ihmisillä on hyvä koulutus, jolloin he voivat saada parempaa palkkaa. Verojärjestelmän pitää olla sellainen, että se kannustaa ihmisiä tekemään töitä ja panostamaan osaamisen hankkimiseen.

– Me haluamme, että mahdollisimman moni olisi suuren osan elämästään töissä.

Osaamisen päivittäminen

Sorjonen mainitsee kaksi keinoa, joilla hän uudistaisi työmarkkinoita. Ne ovat kilpailukieltojen rajoittaminen ja jatkuvan oppimisen malli.

– Näyttää siltä, että työsopimuksissa on yleistynyt automaattinen kilpailukieltojen käyttö. Eli jos vaihtaa työnantajaa, kilpailukielto astuu voimaan. Kilpailukiellon ajalta ei makseta palkkaa tai korvausta siitä.

Tämä on ongelmallista työvaihtamisen, henkilön toimeentulon ja ideoiden leviämisen kannalta. Sorjosen mielestä kilpailukieltoja ei saisi missään tapauksessa lätkäistä automaattisesti, vaan pitäisi erikseen miettiä, onko sellaiselle perustetta.

– Ymmärrän sen, että jos kyseessä on esimerkiksi firman teknologiajohtaja, niin saattaa olla hyvin perusteltua, että hän ei lähde suoraan kilpailijan leipiin.
Jatkuvan oppimisen malli voi olla jonkinlainen koulutussopimus, osaamisseteli tai -tili.

– Jonkinlainen järjestelmä, jolla panostetaan työelämässä olevien ihmisten oppimiseen työuran aikana. Tämä on tärkeää ihmisten työllistymisen, osaamisen päivittämisen ja tuottavuuden kannalta.

Ei maakuntien verotusoikeudelle

Sorjonen kertoo olevansa samaa mieltä kokoomuksen kanssa maakuntien mahdollisesta verotusoikeudesta.

– Minä olin kuuntelemassa Veronmaksajien vaalipaneelia. Siellä puhuttiin myös sotesta ja siitä, pitäisikö maakunnilla olla oma verotusoikeus. Vihreät, keskusta ja SDP olivat oman verotusoikeuden kannalla. Kokoomus oli sitä vastaan.

– Olen taipuvainen olemaan kokoomuksen kanssa samaa mieltä. Jos veron määrittäjiä on liian monta, niin se vie finanssipolitiikasta terää pois.

Hallitus ja eduskunta haluavat varmasti kuljettaa finanssipolitiikkaa eteenpäin ja suunnitella sitä.

– Nykyäänkin on hieman ongelmallista se, että kunnilla on laaja itsemääräämisoikeus ja ne voivat määrittää omat veroasteensa.

– Vaikka hallitus päättää verojen keventämisestä, niin kunnat voivat tehdä suunnitelman tyhjäksi. Jos siinä on vielä maakuntaporras miettimässä omaa veroansa, niin kokonaisuudenhallinta on entistä vaikeampaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)