Kovimmin testataan nyt terveydenhuollon kestävyyttä. Mutta pitkittyvä epidemia merkitsee raskasta kuormaa myös sosiaalisektorille. Nyt on tärkeää muistaa yhteiskunnan heikoimmat ja huolehtia turvakotien ja lastensuojelun resursseista.
Rajoitustoimet iskevät pahasti ravintola- ja matkailualan yrittäjiin. Myös pienyrittäjät ovat nopeasti vaikeuksissa, kun asiakkaat eristäytyvät kotiin. Tässä tilanteessa tarvitaan valtion apua. Hallitukselta onkin tulossa tukipaketti, jolla pyritään turvaamaan kotimaisten yritysten rahoitus.
Myös Suomen Pankki aikoo suunnata ainakin 500 miljoonaa kotimaisten yritysten rahoituksen turvaamiseen. Koronan vuoksi valtion ja kuntien apua tarvitsevat myös kulttuurialan itsensätyöllistäjät, freelancerit ja yksinyrittäjät, joiden kevät on nyt hiljainen.
Korona lopetti kulttuurialan toimijoilta tulot kuin seinään ja moni jäi tyhjän päälle. Voisivatko kunnat jättää perimättä tilavuokraa toimijoilta, jotka ovat joutuneet perumaan esityksensä koronan takia?
Kelan, työvoimahallinnon ja työttömyyskassojen tulkintaohjeet on pikaisesti päivitettävä vastaamaan hätätilaa. Tarvitaan päätös työpoissaolojen kustannusten korvaamisesta myös silloin, kun ihmistä ei ole altistumisen tai sairastumisen vuoksi määrätty karanteeniin, vaan kyse on tulonmenetyksestä epidemiaan liittyvien rajoitustoimenpiteiden vuoksi.
Poikkeuksellisena aikana tarvitsemme myös ihmisten keskinäistä solidaarisuutta ja avunantoa. Solidaarisuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tukee ravintolayrittäjää tilaamalla ruokaa kotiin tai jättää pyytämättä rahoja takaisin peruutetusta konsertista tai teatteriesityksestä.
Poikkeusolot ovat aina vaikeimpia yhteiskunnan köyhimmille. Monet ruokajakelut on keskeytetty koronan leviämisen varotoimenpiteenä. Kuntien on nyt varmistettava, ettei ketään jätetä ilman huolenpitoa. Valtion, kuntien ja Kelan yhteistyöllä on huolehdittava, ettei ketään jätetä vaikeassa tilanteessa yksin.
