Perustuslakivaliokunnan lausunto tartuntatautilaista on valmistunut tänään torstaina.
Valiokunnan kannan mukaan lakiehdotuksen perusratkaisut ovat perustuslain mukaisia, ja ehdotettuja toimenpiteitä voidaan pitää välttämättöminä. Valiokunnan lausunto on yksimielinen.
– Perusteet lain säätämiselle ovat hyvät, olemassa olevat ja erittäin painavat. Niitä tarvitaan, jotta voidaan ihmisten terveysturvallisuus ja sosiaali- ja terveysjärjestelmän turvallisuus turvata, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
Tartuntatautilain muutos mahdollistaa sen, että kunta tai aluehallintovirasto voi edellyttää elinkeinonharjoittajia ryhtymään toimenpiteisiin, joilla estetään lähikontaktit asiakastiloissa. Viimesijaisena keinona kunta tai aluehallintovirasto voisi sulkea asiakkaiden tai osallistujien käyttöön tarkoitetut tilat määräajaksi.
Esityksessä ehdotetaan myös vastaavista hygieniavaatimuksista sekä tarvittaessa viranomaispäätöksellä toteutettavasta matkustajamäärien rajoittamisesta henkilöliikenteessä.
Lain voimassaoloaikaa lyhennettävä puolella vuodella
Perustuslakivaliokunnan mukaan lain voimassaoloaikaa on kuitenkin välttämätöntä rajata niin, että se on tällä erää voimassa enintään 30. kesäkuuta asti vuoden lopun sijaan.
– Sitten tarkistetaan uudelleen, mikä on epidemian tilanne, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) kertoi.
Lisäksi sääntelyä on eräiltä osin täsmennettävä.
Perustuslakivaliokunta arvioi, olisiko muutokset tullut säätää perustuslain 23 §:n nojalla perusoikeuksista poikkeusoloista säädettävinä poikkeuksina. Valiokunta on korostanut myös perustuslain 23 §:n soveltamisen poikkeuksellisuutta.
– Valiokunnan mielestä ehdotetut toimivaltuudet ovat kuitenkin eräin niihin tehtävin täsmennyksin sisällöltään sellaisia, että niistä voidaan säätää tavanomaiseen laissa perusoikeuksien yleisten ja erityisten rajoitusedellytysten puitteissa, Rinne sanoi.
Sote-tuottajien toimintaan puuttumista harkittava
Valiokunta kiinnittää kuitenkin erityistä huomiota ehdotettuun 9 a §:ään, jossa on kyse sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan laajentamisesta.
Ehdotus voisi perustuslakivaliokunnan mukaan merkitä varsin tuntuvaakin puuttumista kuntien ja kuntayhtymien ja niille palveluja tuottavan yksityisen palveluntuottajan toimintaan.
Valiokunnan mielestä merkittävästi valmiuslain sääntelyyn nojaavan toimivaltuuden siirtäminen normaaliolojen lainsäädäntöön ei ole valtiosääntöoikeudellisesti aivan asianmukainen toimintatapa.
– Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee sen vuoksi harkita tämän säännöksen poistamista ja asian jättämistä valmiuslain sääntelyn varaan, Rinne sanoi.
Lakiehdotuksessa ei ole nyt säädetty korvauksesta elinkeinonharjoittajille. Valiokunnan mielestä on perusteltua säätää kohtuullisesta kompensaatiosta elinkeinonharjoittajille viranomaisen tekemästä tilojen sulkemispäätöksestä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä erityisesti silloin, kun rajoitus kestää pidemmän ajan kuin 14 vuorokautta.
– Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä täydentää sääntelyä tältä osin. Korvauksista säätäminen ei kuitenkaan ole edellytys lain käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, Rinne totesi.
Viranomaisten arviointivelvoite korostuu
Varapuheenjohtaja Häkkänen totesi, että perustuslakivaliokunta on korostanut koko koronakriisin ajan muutamaa keskeistä periaatetta, jotka on syytä tiedostaa viranomaiskoneistossa.
– Kun paikallisten viranomaisten ja alueviranomaisten valtuuksia kasvatetaan, niin samaan aikaan korostuu näiden viranomaisten velvollisuus arvioida sitä, onko välttämätöntä käyttää toimivaltuuksia juuri heidän alueellaan ja kunkin toimivaltuuden osalta vielä erikseen. Eli viranomaisen arviointivelvoite korostuu alueilla merkittävästi, Häkkänen painotti.
Häkkäsen mukaan normaaliolojen kevyemmät toimivaltuudet käytetään ensisijaisesti ja vasta sen jälkeen siirrytään asteittain kovempiin toimivaltuuksiin.
