Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan erityistehtäväyhtiöitä pitäisi perustaa erittäin harkiten.altiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkasti seitsemän valtion erityistehtäväyhtiön perustamista ja niiden alkuvaiheen toimintaa.
Yhtiöt perustettiin vuosina 2017–2019, ja valtio pääomitti niitä yhteensä noin 490 miljoonalla eurolla. Rahat yhtiöiden pääomittamiseen saatiin osakemyynneistä, talousarviosta ja Senaatti-kiinteistöjen varoista.
VTV tarkasteli neljää valtionyhtiötä, jotka perustettiin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen valmistelemaa maakuntauudistusta varten: Maakuntien tilakeskus Oy:tä, SoteDigi Oy:tä, Vimana Oy:tä ja Hetli Oy:tä.
Lisäksi tarkastuksessa oli mukana kolme muuta valtionyhtiötä. Niistä Traffic Management Finland Oy perustettiin, kun Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut yhtiöitettiin. Pohjolan Rautatiet Oy puolestaan perustettiin uusien ratayhteyksien suunnitteluun. Oppiva Invest Oy perustettiin tukemaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja opetusvälineiden kehittämistä.
Tarkastusvirasto muistuttaa, että erityistehtäväyhtiöitä tulisi perustaa erittäin harkiten.
– Kun valtion varoja ja toimintaa siirretään valtion talousarviosta valtionyhtiöihin, eduskunnan valta kaventuu ja ohjaus- ja valvontavaltaa siirtyy valtioneuvostolle ja yhtiöille itselleen. Lisäksi erityistehtäväyhtiöt eivät useinkaan toimi kilpailluilla markkinoilla eikä niillä ole juuri konkurssiriskiä, joten niillä ei välttämättä ole painetta tehostaa toimintaansa samalla tavalla kuin täydessä kilpailutilanteessa olevalla osakeyhtiöllä, VTV toteaa.
VTV:n apulaisjohtaja Vesa Koivusen mukaan valtioenemmistöisiä osakeyhtiöitä perustettaessa tuleekin kysyä, onko osakeyhtiömuoto välttämätön tai paras ratkaisu.
– Periaatteessa yhtiön tuottamien yhteiskunnallisten hyötyjen tulisi ylittää yhtiöiden pääomittamisesta aiheutuneet valtiontaloudelliset kustannukset, hän sanoo.
Koivusen mukaan aina on syytä harkita, tarvitaanko toiminnalle uutta valtionyhtiötä vai voisivatko jo toimivat valtionyhtiöt ottaa tehtävän hoitaakseen. Vaihtoehtona on sekin, että tarvittava palvelu ostettaisiin jo olemassa olevilta yksityisiltä yrityksiltä.
Useimpia tarkastuksen kohteena olleita valtionyhtiöitä pääomitettiin pörssiosakkeilla. Mahdollisuus toimia menokehyksen ulkopuolella tai mahdollisuus pääomittaa yhtiö nopeasti myymällä valtion tai toisen valtionyhtiön omistamia pörssiosakkeita ei kuitenkaan saa olla perussyy käyttää yhtiömuotoa.
– Osakkeiden luovuttamisesta tekee houkuttelevaa se, että kehyssäännössä yhtiön pääomittaminen talousarvion kautta lasketaan kehyksen sisäiseksi menoksi, mutta yhtiön pääomittaminen osakkeita luovuttamalla lasketaan kehyksen ulkopuoliseksi menoksi. Tämä voi luoda hallitukselle kannustimen luopua valtion osakeomistuksista, ja jos valtio luovuttaa osakkeitaan, se menettää pysyvästi osinkotulot sekä osakkeiden arvonnoususta saatavan ansion, Koivunen selittää.
Hän muistuttaa, että kun uusia valtionyhtiöitä perustetaan ja toimintaa käynnistetään, valtion on viestittävä yhtiön johdolle selkeästi muun muassa yhtiön toiminnan tavoitteet ja se, mihin suuntaan yhtiön liiketoimintaa on tarkoitus viedä.
– Valtion vastuulla on myös huolehtia siitä, että se nimittää omistamiensa yhtiöiden johtoon vain riippumattomia henkilöitä, Koivunen toteaa.
