Presidentti Tarja Halonen Porissa 18. heinäkuuta 2019. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Tarja Halonen: Emme estäneet EU-armeijaa

Tarja Halosen mukaan käsitys turvallisuusuhkista kaipaa päivitystä.

Presidentti Tarja Halonen kirjoittaa Uutissuomalaisen debatissa, että Euroopan unionissa tarvitaan yhteistyötä sekä sotilaallisella puolella että siviilikriisinhallinnalla. Yhteistä EU-armeijaa hän ei kuitenkaan näe tarpeelliseksi.

– Olin aikoinani ulkoministerinä, sitten tasavallan presidenttinä pohtimassa Euroopan turvallisuusrakenteita. Suomi ja Ruotsi olivat aktiivisia luomaan EU:lle kriisinhallintajärjestelmää – mutta ei siis armeijaa, Halonen muistelee.

Euroopan unionin jäsenmailla ei ole yhteistä armeijaa, vaan jäsenvaltioilla on omat puolustusvoimansa. Useimmat EU:n jäsenmaat kuuluvat myös Natoon, mutta eivät kaikki.

Samalla Halonen kuitenkin huomauttaa, että Suomi ja Ruotsi eivät estäneet yhteisen EU-armeijaan aikaansaamista.

– On totta, että me Ruotsin kanssa olimme aktiivisia siviilikriisinhallinnan suhteen. Meidän aloitteemmehan se oli. Mutta on väärin väittää, että nimenomaan me olisimme estäneet EU-armeijan aikaansaamisen. Tässä suhteessa kielteisen kantamme jakoivat monet Nato-maatkin.

Halonen korostaa, että EU-maiden välillä tarvitaan sotilaallista yhteistyötä jo pelkkien kustannusten pienentämiseksi, mutta siviilipuolella tarve on samanlainen. Hänen mukaansa koronaepidemia on osoitus siitä, että turvallisuusuhat eivät ole pelkästään sotilaallisia. Siksi kuva turvallisuusuhkista kaipaa Halosen mukaan päivitystä.

– Koronaepidemia kertoo karua kieltä nykytilanteesta. Jo terveydenhuollon puolella on tarvetta parempaan yhteistyöhön hankinnoista lähtien. Toivottavasti covid-19 on opettanut meitä. Luulen, että on aihetta muuhunkin yhteistyön tiivistämiseen esimerkiksi pakolaisten vastaanoton, naapuruusyhteistyön tai ympäristöpolitiikan suhteen. Ei kannata aliarvioida jo tehtyä, mutta kannustaa voimakkaasti jatkamaan sitä, Halonen kirjoittaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt