Presidentti Tarja Halonen puhui torstaina Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuspäivillä, jonka yhteydessä Aamulehti haastatteli häntä.
Työelämä on Halosen mielestä kehittynyt oikeaan suuntaan, kun on saatu kohennettua sukupuolten välistä ja etnisten taustojen tuomaa epätasa-arvoa. Suurimpia työn epäkohtia ovat hänen mukaansa työttömyyden peikko ja epätyypilliset työsuhteet.
– Meillä on edelleen ihmisiä, joilla ei ole oikeasti ollut mahdollisuutta saada säällistä työpaikkaa, jossa heillä olisi riittävä toimeentulo ja he tuntisivat olevansa tarpeellisia, Tarja Halonen sanoo AL:ssä.
Hänen mukaansa työnantajapuolelle on tullut ”trendi supistaa varsinaisen työsuhteen käsitettä”, joka on synnyttänyt erilaisia ei-tyypillisiä työnteon muotoja, joka ”tuottaa suurta eriarvoisuutta niin palkkaukseen, irtisanomissuojaan kuin sosiaalisiin etuuksiin”.
– Pitäisi yksinkertaistaa. Jos ihmisen työvoima on tosiasiassa toisen palveluksessa ja määräysvallan alaisena, pitäisi tulla ne normaalit työsuhde-edut.
Palkkaerot ovat Halosen mukaan pysäyttäviä.
– Suomi poikkeaa aivan ikävällä tavalla naisten ja miesten välisen palkkatasa-arvon suhteen muista Pohjoismaista. Siitä huolimatta, että naiset tekevät kokopäivästä työtä ja ovat hyvin koulutettuja, meillä pysyy sitkeästi kutakuinkin parinkymmenen prosentin palkkaero.
– Tässä on ryhdistäytymisen paikka. Meillä pitäisi oppia arvostamaan vaativaa työtä, jossa on pitkä koulutus, ja jota me pidämme suusanallisesti tärkeänä, mutta palkkaneuvotteluissa rahaa ei olekaan.
Haastattelussa käydään läpi presidentin nykyisiä tehtäviä muun muassa YK:n New Yorkin päämajassa.
– Kyllä mä olen ihan toivottavasti eläkkeeni edestä töitä tehnyt, hän sanoo.
