Monet maailman suurimmista asevalmistajista kehittelevät jo autonomisia aseita, kuten tappajarobotteja. Hollantilaisessa selvityksessä vain vähemmistö 50 asevalmistajasta ilmoitti pitävänsä huolen siitä, että valmistettavissa aseissa ihminen aina viime kädessä vastaa kontrollista.
Autonomisilla asejärjestelmillä tarkoitetaan tappavaa voimaa käyttäviä aseita, jotka havaitsevat ympäristöään erilaisilla sensoreilla, tunnistavat kohteita ja päättävät itsenäisesti niihin hyökkäämisestä.
Koska näitä aseita vasta kehitetään, on varsinkin kehitykseen investoivien maiden ollut vaikea sopia autonomisten aseiden tarkasta määritelmästä. Määritelmä taas helpottaisi valtiosopimusten tekemistä ennen kuin kehitys uhkaa karata kansainvälisen yhteisön yhteisestä kontrollista.
Ainakin Israel, Kiina, Puola, Turkki, Venäjä ja Yhdysvallat ovat investoineet autonomisten aseiden kehitystyöhön. Kehittäjiin kuuluvat isot asevalmistajat, kuten Lockheed Martin, Raytheon ja Boeing.
Turkin valtionyhtiö tuottaa Kargu -aseita, jotka pystyvät valitsemaan kohteensa kasvojen tunnistuksen perusteella. Israelin tuottama Mini Harpy taas voi itsenäisesti etsiä ja tunnistaa kohteita ja hyökätä niihin.
Hollantilaisen PAX-järjestön raportissa ei tule esiin suomalaisia firmoja. Sen sijaan sieltä löytyy norjalainen Kongsberg, joka kuuluu Patrian omistajiin. Kongsberg kehittää risteilyohjusta, jossa ihmisen kontrollista ei raportissa salauksista johtuen saada täyttä varmuutta.
Lennokkien osalta tulee esiin lisäselvityksiä vaativana tapauksena ranskalainen Safran, jonka tytäryhtiö on vientiluvan Turkkiin saanut tamperelainen Robonic.
YK:n Geneven aseriisuntakonferenssin yhteydessä on autonomisista asejärjestelmistä neuvoteltu vuodesta 2014 lähtien. 30 valtiota vaatii tekoälyyn perustuville asejärjestelmille kieltosopimusta, moni valtio vain käyttöönoton periaatteita ohjaavaa asiakirjaa.
Neuvotteluista vastaa kahdesti vuodessa kokoontuva ns. kansallisten asiantuntijoiden ryhmä, johon kuuluu 125 valtiota. Ryhmän tarkoituksena on saavuttaa yhteinen käsitys siitä, mitä uhkia autonomisiin asejärjestelmiin liittyy ja selvittää, miten niitä voitaisiin säädellä.
Sotilaskäytössä autonomisia asejärjestelmiä ei vielä ole. Yhteisymmärrys valtioiden kesken näyttää olevan siitä, että jonkinlaisia yhteisiä ihmisen johdolla toimivia kontrollin keinoja tarvitaan.
Eri maissa on syntynyt kieltosopimusta vaativa robottiaseiden vastainen kampanja, joka vaatii valtioilta ripeitä toimia uusien uhkien torjumiseksi ja kontrollin säilyttämistä yksiselitteisesti ihmisen käsissä.
Suomi on tukenut kampanjaa siinä, että ihmisen kontrolli pitää ehdottomasti säilyttää. Kieltosopimuksen aikaan saaminen on kirjattu Suomessa hallitusohjelmaan. Neuvotteluissa Suomea edustava ulkoministeriö on kuitenkin katsonut olevan käytännön läheisempää tukea käyttöönottoa ohjaavan asiakirjan aikaansaamista.
