LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

”Ei rimanalituksia tänä vuonna museoiden kesätöissä”

Palkan tulee olla vähintään sen tasoinen, että se kerryttäisi työttömyysturvaa, muistuttaa Akavan Erityisalojen asiantuntija.

Akavan Erityisalat ja Museoalan ammattiliitto kampanjoivat tänä vuonna viidettä kertaa museoalan reilujen kesätyöpaikkojen puolesta.

– Tänä keväänä näkyvissä on hyvää kehitystä. Kuluva vuosi on ensimmäinen, jolloin emme ole törmänneet rimanalituksiin museoalan kesätyömarkkinoilla. Palkat ovat olleet työehtosopimusten mukaisia, kiittää Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.

Kampanjoijien mukaan museoalalla säästetään herkästi henkilöstökuluista, koska kiinteitä kustannuksia on paljon. Toiminta on riippuvaista valtion rahoituksesta, ja viime vuosien säästötalkoot ovat rokottaneet useaan otteeseen erityisesti museoita.

– Emme kuitenkaan usko siihen, että työn ”halpuuttamisen” ongelma olisi poistunut museoalalta. Esimerkiksi työtehtävien vaativuustasoa ja sen mukaisen palkan maksua kierretään vaihtamalla ammattinimike alempitasoiseen. Johtajan titteli saattaa vaihtua päällikön titteliin ja palkkatasoon, vaikka tehtäväkuva pysyy samana. Trendinä tuntuu olevan, että kun opiskelijoille tarjotaan vaativia tehtäviä hienolla nimikkeellä ilman kohtuullista palkkaa, museoalan ammattilaisille saatetaan tarjota vaativia tehtäviä alemmalla nimikkeellä ja samalla palkkaa halpuutetaan, Mäkelä kertoo.

Akavan Erityisalat ja Museoalan ammattiliitto muistuttavat kesän kynnyksellä myös, miten tärkeä kesätyön palkkataso on opiskelijalle.

– Neuvoni on, että palkan tulee olla vähintään sen tasoinen, että se kerryttäisi työttömyysturvaa eli olisi työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, tulee palkan olla vuonna 2018 vähintään 1 189 euroa kuukaudessa. Se ei ole paljon, mutta sillä voi olla työttömyyden yllättäessä suurempi merkitys nuoren talouteen kuin voisi arvatakaan, toteaa Akavan Erityisalojen järjestöasiantuntija Amalia Ojanen.

Hän muistuttaa, että huonosti palkattu kesätyö on opiskelijalle monin tavoin ongelmallista.

– Opiskelija ei saa kunnollista toimeentuloa. Korkeakouluopiskelija on aikuinen, jolla on vastuu omasta ja ehkä lisäksi perheensä toimeentulosta. Koska opintotukia on kiristetty, kesäansiot ovat monella osa talvikuukausienkin toimeentuloa.

Ojasen mukaan monelle opiskelijalle tulee yllätyksenä, että kesätyön palkka vaikuttaa myös tulevaan työttömyysturvaan.

– Kesätyöt ovat opiskelijalle tärkein väylä kerryttää taloudellista turvaa työttömyyden varalle. Opiskeluaikana työttömyysturvan edellyttämän 26 viikon työssäoloehdon kerryttäminen on haastavaa, jos kesät kuluvat töissä, joissa palkka ei vastaa ehtoa.

Ojasen mielestä opiskelijoille ei voi sälyttää vastuuta palkka-alesta, vaan työnantajien ja rekrytoijien on ryhdistäydyttävä ja toimittava työehtosopimuksen ja harjoittelupalkkasuositusten mukaisesti.

– Opiskelijat ovat työmarkkinoilla altavastaajina, koska toimeentulon lisäksi heidän on saatava oman alansa työkokemusta. On inhimillistä, jos suostuu liian pieneen palkkaan, kun tiedossa on välttämätön työkokemus.

Museoalan kesätyömarkkinoita monitoroivassa kampanjassa Akavan Erityisalat ja Museoalan ammattiliitto tuovat esille hyviä esimerkkejä ja huomauttavat työnantajia virheellisistä kesätyöpaikkailmoituksista, joissa työn vaativuus ja palkkaus eivät vastaa toisiaan. Somessa asiaa nostetaan esille aihetunnisteella #alanarvostus.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt