Kirjoittajan mukaan talousennusteet opettavat meille asioita. Clipart.com

Mauri Kotamäki: Tämän vuoksi talousennusteet kiinnostavat

Ennusteet ovat hyödyllisiä – vaikka ne menevät aina vikaan.

On taas se aika vuodesta – ennustetta pukkaa vasemmalta ja oikealta. Toissapäivänä julkaistiin Etlan talousennuste. Eilen tiensä mediaan löysi PT:n eli Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennuste. Ihan lähiaikoina tulee valtiovarainministeriön ennuste. Pankit ovat julkaisseet ennusteitaan jo pitkin loppukesää ja alkusyksyä.

Talousennusteet kiinnostavat ja ne saavat huomattavan mediahuomion. Esimerkiksi Yle dramaattisesti uutisoi, että Etlan madonluvut julki. Eivät ne nyt niin madonluvuilta vaikuttaneet, mutta pisteet raflaavasta otsikosta.

Aika pieni osa taloustieteilijöistä ottaa osaa talousennusteiden tekoon. Silti jossakin vaiheessa tuntui, että monet ei-taloustieteilijät halusivat kysyä juuri talouden tulevasta kehityksestä.

Otin tavakseni vastata, että en tiedä – taloutta on vaikea, jos ei mahdotonta ennustaa. Seurauksena oli usein lasittunut katse merkkinä siitä, että vastaus ei ollut odotusten mukainen. Kyllähän taloutta pitää osata ennustaa ja puhutaanhan siitä mediassakin ties vaikka kuinka!

Tässäpä uutinen: suurin osa taloustieteellisen koulutuksen saaneista eivät ota osaa talouden ennustamiseen. Lisäksi merkittävä osa suhtautuu ennustamisen kokonaisuuteen skeptisesti.

Joka vuosi Jyväskylän kesäpäivillä jaetaan Vuoden talousennustaja -palkinto parhaiten osuneesta ennusteesta. Se, kuka yhtenä vuotena menestyy parhaiten, saattaa hyvin olla seuraavana vuotena heikoin. Varmasti eri laitosten menestyksessä on jotain systematiikkaa, mutta paljain silmin melkein näyttää siltä, että menestys kisassa on sattuman kauppaa. Voi siten kysyä, että mikä on tietotaidon rooli talousennusteiden osuvuudessa?

Tätä huomiota tukee myös se, että tyypillisesti mr. stupid, eli hyvin yksinkertaiseksi viritetty robotti, menestyy kerta toisensa jälkeen paremmin kuin suurin osa ennustelaitoksista.

Ovatko talousennusteet siis hukkaan heitettyä aikaa ja vaivaa, tuhlattua tupakkaa ja kahvia? Eivät ollenkaan, päinvastoin. Minusta talousennusteet ovat hyödyllisiä monestakin syystä, ja itsekin niitä hyödynnän työssäni jatkuvasti.

Ensinnäkin on sanottu, että demokratia on surkea hallintamuoto, mutta se on parasta, mitä on keksitty. Vähän sama pätee ennusteisiin. Niiden osuvuus saattaa aika ajoin olla keskinkertaista, tai välillä suoranaisesti surkeaa, mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ole. Päätökset kannattaa mieluummin perustaa johdonmukaisesti tuotettuun tietoon, kuin totaalisen sattumanvaraiseen arvaukseen. Valitettavasti tarvitsemme talousennusteita tehdäksemme päätöksiä.

Toiseksi talousennusteet opettavat meille asioita. Kenties ei olekaan niin olennaista, oliko seuraavan kvartaalin kasvu yksi vai kaksi prosenttia, vaan ennemminkin ne eri syyt, jotka voivat mahdollisesti vaikuttavat lopputulemiin. Talousennusteet tarjoavat foorumin, keskusteluympäristön, jossa voimme miettiä kansantalouden syy- ja seuraussuhteita.

Kolmanneksi myös ennusteteknologia kehittyy. Talouden eri osien ennustamisesta tehdään jatkuvasti tieteellistä tutkimusta. Lisäksi uusi teknologia on mahdollistanut esimerkiksi sen, että digiavaruudessa on ennusterobotteja kertomassa, mihin suuntaan esimerkiksi talouskasvu tai työttömyys on menossa. Tutkimuksen ja innovaatioiden kautta on mahdollista, että tulevaisuudessa ennusteiden osumatarkkuus paranee.

Pidetään kuitenkin mielessä, että talouden ennustaminen on lopulta ihmisten käyttäytymisen ennustamista. Yhden ihmisen käyttäytyminen voi olla melkein mitä vain, mutta sadan tai tuhannen ihmisen kollektiivisesta käytöksestä voi jo löytää säännönmukaisuuksia. Tähän ennusteet pohjaavat.

Mauri Kotamäki

Mauri Kotamäki

Keskuskauppakamarin pääekonomisti, VTT