Verkkouutiset

Tämän vuoksi poliisi ei kerro ihonväriä tai uskontoa

Julkisuus-, henkilötieto- ja esitutkintalait rajoittavat.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Helsingin poliisin rikostorjuntayksikön rikoskomisario Teemu Hokkanen bloggaa poliisin sivuilla aiheesta ”miksi poliisi ei kerro?”.

– Oletko miettinyt, miksi poliisi ei tiedottaessaan yleensä kerro esimerkiksi rikoksesta epäillyn ihonväriä tai uskontoa? Tai miksi poliisi ei kommentoi kesken olevia rikostutkintoja? Entä missä ja miten poliisin tiedotuksesta ylipäätään päätetään? Kaikkiin edellisiin vastaus on lyhyesti: Lainsäädäntö, rikoskomisario toteaa.

Julkistamisia sääteleviä lakeja on ollut ainakin 1950-luvulta alkaen. Julkisuuslaki säädettiin lähes 20 ja henkilörekisterilaki yli 30 vuotta sitten.

Blogin mukaan tärkein viranomaisten viestintää ohjaava laki on laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta eli julkisuuslaki. Siinä on kirjattu 34 kohtaa, joiden perusteella salaisia asiakirjoja ovat muun muassa poliisin rikostutkinnassa saamat tiedot tai asiakirjat, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa. Samoin salassa pidettäviä ovat rikosten tutkintaa tai ehkäisemistä varten perustetut rekisterit.

Salassa pidettäviä ovat myös asiakirjat ja tiedot esimerkiksi pakolaisista tai turvapaikanhakijoista tai jonkun rikosasiaan osallisen yksityiselämän arkaluonteisista tiedoista.

Henkilötietolaissa luetellaan noita yksityiselämään liittyviä arkaluontoisia tietoja. Ne ovat lain mukaan henkilötietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan:

” 1) rotua tai etnistä alkuperää;
2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista;
3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;
4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia;
5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka
6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia.

Esitutkintalaki velvoittaa blogin mukaan toimimaan hienotunteisesti eli siten, että esimerkiksi kotietsinnät suoritetaan mahdollisuuksien mukaan niin, että ne eivät herätä tarpeetonta huomiota.

Tiedottamisesta esitutkintalaissa säädetään niin, että poliisi voi kertoa epäillyn tekijän tuntomerkkejä esimerkiksi pakenevan kiinniottamiseksi tai jos tarvitaan lisätietoa tapahtumasta.

– Samoin laajaa mielenkiintoa keräävistä asioista voidaan tiedottaa. Silloinkin kerrotaan vain välttämättömät tiedot. Usein epäilty tai muu osallinen saadaan rikostutkinnassa tunnistettua muutenkin kuin yleisöltä kysymällä ja silloin esimerkiksi tuntomerkkien jakamiseen ei ole tarvetta.Lait säätelevät poliisin tiedottamista.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)