X
SULJE MAINOS
Kirjoittajan mukaan lasten ja nuorten palvelutarvetta on pandemian vuoksi piilossa tilastoilta. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Touko Aalto: Tämä virhe olisi kohtalokas lapsille ja taloudelle

Pandemian vaikutukset yhteiskuntaan näkyvät vielä vuosikymmenien päästä.

Se, miten onnistumme yhteiskuntana etenkin lasten, nuorten ja perheiden auttamisessa kriisin keskellä ja sen jälkihoidossa, määrittää tulevaisuutemme suunnan. Sekä inhimillisesti että myös taloudellisesti.

Pandemia on vaikuttanut ja vaikuttaa monien ihmisten työhön, toimeentuloon, terveyteen ja arjen turvaan. Se, miten aikuiset selviytyvät kriisistä, määrittää kriisin vaikutukset lapsiin ja nuoriin, joilla ei ole mahdollisuutta valita hyvän elämän edellytyksiä.

Väestöllisistä tilastoista käy ilmi jo kriisin tässä vaiheessa muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen, työttömyyden kohdistuminen erityisesti nuoriin sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan kasvaminen ja yleistyminen myös vauvaperheissä. Kriisin jatkuminen ja arjen perusteiden murtuminen kasaa ongelmia pitkälle tulevaisuuteen ja lisää erityisen tuen palveluiden tarvetta.

Osa palvelutarpeesta on myös pandemian ja sen rajoitustoimien vuoksi piilossa tilastoista ja näemme tällä hetkellä vain jäävuoren huipun tietäen kuitenkin, että edessämme on monin verroin ongelmia tulevaisuudessa. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että lastensuojeluilmoituksia tekevät ammattilaiset esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa eivät ole päässeet tapaamaan lapsia ja nuoria normaalilla tavalla ja näin ollen monet huolet eivät ole tulleet näkyviksi. Vielä.

Lasten, nuorten ja perheiden sekä myös kuntien talouden kannalta kaikkein suurin mahdollinen virhe on supistaa tässä ajassa etenkin eniten tukea tarvitsevien perheiden palveluita. Kuntatalouden ahdinko on ollut tiedossa jo ennen pandemiaa ja on aivan selvää, että kunnat joutuvat tekemään samanaikaisesti toimia, joilla kuntataloutta sopeutetaan ja tulopohjaa pyritään vahvistamaan, mutta tässä työssä on välttämätöntä katsoa sopeutustoimien vaikutuksia vuositasoa pidemmällä, myös talouden vuoksi.

Esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry on jo huomauttanut, että vaikeassa asemassa olevien perheiden oikea-aikainen pääsy palveluihin, kuten tehostetun perhetyön, lapsiperheiden kotipalvelun tai perhekuntoutuksen piiriin, on vaikeutunut.

Perheiden hyvinvoinnin ja kuntatalouden menojen hillitsemisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää varmistaa perheiden perustason, sosiaalihuoltolain mukaisten varhaisen tuen sekä lastensuojelun avohuollon palveluiden oikea-aikaisuus, toimivuus ja riittävyys, joilla estetään viimesijaiset toimet, kuten lapsen huostaanotto. On aina edullisempaa ennen kaikkea inhimillisempää investoida palveluihin, joilla kustannuskehitystä voidaan hillitä kuin maksaa ongelmista, joita väistämättä syntyy, jos tunnistettuja välttämättömiä palveluita ei pystytä tarjoamaan talouteen vedoten.

Viestini jokaiselle nykyiselle ja tulevalle päättäjälle sekä kuntien virkahenkilöjohdolle on, että tulevan neljän vuoden aikana tehdään ratkaisut, jotka ratkaisevat Suomen suunnan lasten, nuorten ja perheiden arjessa ja tämän vuoksi kaikissa budjettipäätöksissä on pystyttävä arvioimaan päätösten vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden kannalta. Keinoja ja tapoja monia, mutta nyt on pystyttävä:

A. Varmistamaan oikea-aikaiset ja riittävät resurssit lasten, nuorten ja perheiden toimeentulon, perheiden perustason palveluiden ja lastensuojelun avohuollon riittävien resurssien turvaamiseksi. On selvää, että nämä tavoitteet edellyttävät riittävää henkilömäärää, sen pysyvyyttä sekä jaksamista työssään. Lisäksi henkilökunnalla tulee olla välineet tehdä työtään eikä sitä voi estää esimerkiksi asettamalla hankintakieltoja lastensuojelun palveluihin.

B. Sovelletaan ilmiölähtöisen budjetoinnin periaatteita hallinnonrajat ylittävän yhteistyön lisäämiseksi ja siilojen poistamiseksi, jotta palveluita voidaan kehittää ja palvelutarpeen kasvua (sekä kustannuksia) hillitä pidemmällä aikavälillä.

 

 

 

Touko Aalto

Touko Aalto

Kirjoittaja on entinen kansanedustaja ja entinen vihreiden puheenjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt