Jenni Haukio. (Lehtikuva/Heikki Saukkomaa)

Tämä säe vavahduttaa sydämen – Jenni Haukio esitteli antologiarunoja

Menestysteoksen kokoaja kertoi, miksi lasten ja nuorten kannattaa lukea.

Tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio veti tiistai-iltana täyden yleisön Helsingin Munkkiniemen kirkkoon. Runoilija Katja Seutu haastatteli häntä suureksi myyntimenestykseksi nousseesta Katso pohjoista taivasta -teoksesta (Otava). Haukio on koonnut kirjaan 367 suomalaista runoa.

Tilaisuudessa esiteltyjä antologian runoja olivat muun muassa nimikkoruno eli Helvi Juvosen Kalliopohja, Sirkka Seljan Olen kanssasi rintamalla ja Pedar Jalvin Lumihiutaleita.

Yksi luetuista runoista oli Mirkka Rekolan (1931-2014) vuoden 1974 Tuulen viime vuosi -teoksesta. Joku airut voisi sinulle sanoa -runossa todetaan, ettet erehtynyt maailmasta ja puhutaan liekistä joka menee läpi / niin terävänä ettei sitä erota:

Liekinmuotoinen on tuo kuusi,

pystyynnostettu vene, kokkopuu.

Ja tulee suuri sade, kaikki peittyy.

Joku oli sinun tähtesi täällä, joku oli.

Jenni Haukiolta kysyttiin, miksi kyseinen runo on hänelle tärkeä. Hän vastasi, että säe joku oli sinun tähtesi täällä ”vavahduttaa sydämeni”.

– Koko tuo teksti on hengästyttävän kaunis. Siihen kiteytyy jotain minun mielestäni kaikkein olennaisinta ihmiselämään liittyvää, eli halu tulla rakastetuksi ja rakastaa, Jenni Haukio sanoi.

Jenni Haukio totesi Mirkka Rekolan olevan yksi itselleen läheisistä runoilijoista, jonka tuotantoa 1950-luvulta aina 2000-luvulle hän sanoi ihailevansa suunnattomasti. Haukion mukaan Rekola oli ”yksi meidän suurimmista ja kirkkaimmista runoilijaäänistämme”.

– Yksi merkittävä syy, miksi halusin nostaa tuota tekstiä, oli nimenomaan tuo viimeinen säe. Siinä kiteytyy jotain niin olennaista siitä, että jokaisella meistä on se kokemus, että täällä meitä varten on tehty jo meitä ennen töitä, on rakastettu ja rakennettu tulevaisuutta. Siinä kiteytyy jotain hyvin olennaista.

Antologian esipuheen lopussa Haukio kirjoittaa pohtineensa edeltäneiltä sukupolvilta saamaansa perintöään rakastaa runoa. Hän toteaa mieleensä kiitollisena nousevan nuo Rekolan runon sanat, ”joihin kiteytyy jotain hyvin olennaista myös 100-vuotiaan Suomen historiasta”.

Tunneäly kannattaa

Rouva Haukiolta kysyttiin, miksi 2000-luvulla syntyneen nuoren ihmisen kannattaisi tarttua runokirjaan. Hän vastasi, ettei itsestään selvää vastausta erinomaisen hyvään kysymykseen ole.

– Miksi nuoren kannattaisi tarttua ylipäätään kirjaan? Tiedän että juhlapuheissa monia erilaisia perusteita esitetään. Itse olen käyttänyt sellaista yhtä perustetta, joka liittyy tunneälyyn, Jenni Haukio sanoi.

Hän viittasi taitoon hallita omia tunteitaan ja suhteuttaa muiden tunteita omaan toimintaansa. Se on hänen mukaansa lapsen ja nuoren elämässä menestymisen ennustamisessa jopa merkittävämpää kuin älykkyysosamäärä.

– Jos haluaa, että lapsen tunneäly kehittyy, hänelle kannattaa ostaa kirjoja. En väitä, etteikö pelejäkin pelaamalla kehittyisi tietysti monenlaisia taitoja.

Haukion mukaan lukeminen myös syventää identiteetiltään muokkautuvan lapsen ja nuoren itseymmärrystä, kun lapsi tarvitsee kiinnekohtia, tukipilareita ja virikkeitä, joiden avulla kykenee tutkimaan itseään ja avartamaan ajatteluaan.

Samalla lapsi oppii sijoittamaan itseään omaan yhteisöönsä ja ymmärtämään toisten erilaisuutta.

– Runoja lukemalla voi hyvinkin oppia lisää itsestään. Runo ei ole pelkästään myötäkarvaan silittelyä, vaan se myös haastaa, saattaa ärsyttää, raivostuttaa, se herättää meissä monenlaisia näkökulmien kääntymisiä, uusia oivalluksia. Se opettaa ajattelemaan toisin ja näkemään miksi joku toinen on erilainen kuin me itse.

Kommentit