Suomen talouden keskeisin ongelma on riski siitä, että yli kymmenen vuotta jatkunut heikon kasvun kausi jatkuu. Heikko talouskasvu on ikääntyvän väestön Suomessa aito uhka suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiselle.
Realistisena joskin vaativana tavoitteena elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) asettama kestävän kasvun työryhmä pitää kahden prosentin keskimääräistä talouskasvua vuoteen 2030 asti.
Työryhmän näkemyksen mukaan parempi kasvu edellyttää TKI-toiminnan selvää lisäämistä, rahoituksen kohdennusta avainekosysteemeihin, osaajapulan voittamista ja ”osaavan pääoman” lisäämistä.
– Suomella on edellytykset varmistaa hyvinvoinnin kasvu kestävällä ja osallistavalla tavalla. Onnistuminen edellyttää kuitenkin kunnianhimoista tavoitteenasettelua, tavoitteita vastaavia toimia yli hallituskausien sekä päämäärätietoista toimeenpanoa, painottaa työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.
Julkisen TKI-rahoituksen lisääminen välttämätöntä
Tie kestävään kasvuun käy innovaatioiden kiihdyttämisen kautta. Innovaatioiden pohjana olevan tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset ovat kuitenkin jääneet verrokkimaista.
– Työryhmän esiin nostama panostus innovaatiotoimintaan on nyt viimein otettava tosissaan. Tutkimus- ja kehitysmenojen nosto neljään prosenttiin vaatii pitkäjänteistä sitoutumista, sanoo Lintilä.
Työryhmän raportin mukaan tavoitteen saavuttaminen on mahdollista, jos julkisen sektorin tutkimus- ja kehitysrahoitus suhteessa BKT:hen nousee 1,2 prosenttiin vuonna 2030.
Hyvin suunnattuna julkinen TKI-rahoitus luo kannustimia yksityisille innovointipanostuksille. Tämä ei kuitenkaan työryhmän raportin mukaan riitä, vaan panostukset täytyy pystyä käyttämään tehokkaasti. Rahoituksen täytyy suuntautua ekosysteemeihin, joissa on vahvaa osaamista edustavia tahoja: yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja.
Työryhmä pitää olennaisena TKI-politiikan toimeenpanon on kunnianhimoista toimeenpanoa, mikä edellyttää sen vahvaa priorisointia hallituksen toiminnassa.
Osaajia tarvitaan sekä kotimaasta että maailmalta
Osaavan työvoiman saatavuudella on keskeinen merkitys niin innovaatiotoiminnassa kuin tuotannon laajenemisessa. Suomessa on osaajavaje useilla tasoilla ja aloilla. Erityisesti osaajavaje näkyy vaativimmissa innovaatio- ja TKI-panostuksia edellyttävissä tehtävissä.
Työvoiman saatavuuden helpottamiseksi raportin mukaan tarvitaan monia toimenpiteitä.
Korkeakoulutusta on laajennettava. Yritystoiminnan osaamistarpeita on kartoitettava nykyistä paremmin. Työvoiman tarjonnan ja uudelleenkohdentumisen kannustimia on parannettava. Erityishuomiota tarvitaan ulkomailta saatavan osaavan työvoiman houkuttelemiseen ja osaajien paluumuuttoon, työryhmä listaa.
Osaajaohjelman tavoitteet on asetettava kunnianhimoisemmiksi. Osaajahoukuttelun tulee olla pysyvä osa Suomen kasvuhakuista talouspolitiikkaa. Suomen houkuttelevuutta on parannettava monella tavalla. Maahanmuuttoprosessia täytyy yksinkertaistaa olennaisesti. Työryhmä esittää perustettavaksi pysyvän Work in Finland -organisaation työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.
– Liian usein työ ja tekijä eivät kohtaa. Osaamisen vahvistamiseen ja ylläpitämiseen tarvitsemme laajaa yhteistyötä. Samalla, kun kotimaista osaamista on lisättävä, tarvitsemme enenevässä määrin osaajia myös ulkomailta. Tällöin kanavat ja prosessit työperäisen maahanmuuton edistämiseksi täytyy saada kuntoon, sanoo Lintilä.
Osaavaa pääomaa tarvitaan lisää
Innovaatioiden skaalautuminen uudeksi korkean arvonlisän tuotannoksi vaatii huomattavaa riskinottoa. Tähän tarvitaan sijoittajia, joilla on itsellään vahvaa liiketoimintaosaamista. Suomen ongelma on se, että tällaista osaavaa pääomaa on vähän verrattuna esimerkiksi Ruotsiin.
Osaavan pääoman saatavuuden parantamiseksi tarvitaan kilpailukykyinen rahoitusekosysteemi. Tämä edellyttää muun muassa sääntelyn kehittämistä. Kotimaisen pääoman ohella tarvitaan ulkomaista riskipääomaa. Suomeen on tärkeä houkutella lisää ulkomaisia rahastosijoittajia.
– Kotimaisen omistajuuden lisäksi tarvitsemme määrätietoista toimintaa kansainvälisten investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Molemmat tarvitsevat tueksensa toimivat rahoituksen prosessit ja ennakoitavan sääntelyn, kertoo Lintilä.
Toimintaympäristöä on kehitettävä myös laajemmin. Tunnistettujen kolmen keskeisen pullonkaulan lisäksi tarvetta on myös sille, että taloudellisen toimeliaisuuden yleisiä edellytyksiä vahvistetaan. Voimistuvan kasvun tulee olla sopusoinnussa ympäristön kestävyyden kanssa ja toteutuu tavalla, jossa kansalaiset laajasti pääsevät osallisiksi kasvun hedelmistä.
Raportin toimenpide-ehdotukset on kohdistettu nykyisen hallituksen toimikauden aikana toteutettaviksi päätöksiksi ja toimiksi. Syksyllä 2021 julkaistavassa viimeisessä kirjoitusosiossa ryhmän tavoitteena on keskittyä toimenpide-ehdotuksiin, jotka kohdentuvat hallituskaudelle 2023–2027.
