Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan muistion mukaan viimeistään koronakriisi osoitti, miten huono vaihtoehto talouskasvusta luopuminen ilmastotekona olisi. Koronakriisi pysäytti päästöjen kasvun, mutta samalla kasvoivat työttömyys, epävarmuus ja julkinen velka.
– Väitämme, että talouskasvusta luopuminen on mahdoton ajatuskoe, sillä talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia seuraavan 30 vuoden ajan, jotta oltaisiin lähelläkään EU:n tavoittelemaa hiilineutraalisuutta. Tämä tarkoittaisi, että palaisimme bkt:ssä 1950-luvun tasolle, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen ja valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander kirjoittavat Talouselämässä.
He ovat laatineet Etlan julkaiseman muistion ”Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen”.
– Käytännössä paluu 1950-luvulle tarkoittaisi, ettei ilmastolle puhtaampaa teknologiaa enää kehitettäisi, koska firmoilla tai valtioilla ei olisi siihen enää varaa, Kangasharju, Pakarinen ja Spolander toteavat.
Kirjoittajien mukaan bkt:n tippuminen 1950-luvun tasolle tarkoittaisi, että väkimäärän olisi laskettava 2,5 miljardiin, jos edes 1950-luvun elintaso halutaan säilyttää. Nykyisellä 7 miljardin väestömäärällä elintaso romahtaisi esiteolliseen kauteen, jolloin ihmisen elämä oli lyhyt mutta surkea.
– Talouskasvun kuihduttamisen sijaan ratkaisun avaimet ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat ilmastoa säästävässä teknologisessa kehityksessä, Kangasharju, Pakarinen ja Spolander kirjoittavat.
Sääntelyllä ei päästä pitkälle
He myöntävät, että toimia päästöjen laskemiseksi on nopeutettava nykyisestä.
– Kirjoitimme muistiossamme, että se edellyttää kuluttajilta ilmaston huomioon ottavaa kulutusta. Tämä tarkoittaa erilaista kulutusta, mutta ei vähäisempää kulutusta.
Poliitikoilta tarvitaan heidän mukaansa ilmastonmuutoksen vastaista ohjausta ja sääntelyä sekä yrityksiltä lisää investointeja.
– Sääntelyllä ei päästä pitkälle vaan ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan löytyy markkinatalouden ja politiikan yhteydestä, Kangasharju, Pakarinen ja Spolander näkevät.
Markkinatalouden on annettava valita kustannustehokkain teknologia tuottamaan ilmastoystävällisiä hyödykkeitä ja palveluita.
– Sen vuoksi ilmastopolitiikan tärkein tehtävä on markkinatalouden edistäminen ja innovaatiotoiminnan suunnan ohjaaminen.
EU-komissio on arvioinut, että päästötavoitteet edellyttävät tällä vuosikymmenellä kahden prosentin lisäyksen investointeihin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kiinan arvio on 2,5 prosenttia.
