Venäjän presidentti Boris Jeltsin myönsi vuonna 1994, että Neuvostoliiton hyökkäys marraskuussa 1939 oli Josif Stalinin rikos Suomea vastaan. Kun talvisodan syttymisestä tulee kuluneeksi 80 vuotta, jotkut pyrkivät jälleen vierittämään syyn sodasta Suomen silloisen valtiojohdon harteille.
Professori Stefan Forss ja joukko evp-upseereita tyrmäävät Hufvudstadsbladetiin lähettämässään kirjoituksessa tulkinnat, joiden mukaan toimimalla toisin Suomi olisi voinut välttää sodan Neuvostoliittoa vastaan.
Forss on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti sekä Suomen Sotatieteellisen Seuran ja Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian jäsen.
– Johtopäätösten perustana on erittäin kapea keskittyminen Stalinin ja (ulkoministeri Vjatšeslav) Molotovin syksyllä 1939 käymiin neuvotteluihin (Juho Kusti) Paasikiven johtamien Suomen edustajien kanssa, he toteavat.
– Laajemmassa katsannossa, jossa myös Neuvostoliiton sotilaalliset suunnitelmat ja sotavalmistelut sekä Terijoen hallituksen merkittävä rooli tulevat esiin, kokonaiskuva on yksiselitteinen: talvisota oli väistämätön, he sanovat.
Kirjoittajat ilmoittavat torjuvansa Suomen Geopoliittisen Seuran puheenjohtajan, eversti evp. Pekka Visurin Yle Areenassa esittämän päinvastaisen näkemyksen. Ylelle antamassaan haastattelussa Visuri on viitannut amerikkalaisprofessori Stephen Kotkinin julkaisemaan tutkimukseen, jonka mukaan Stalin olisi syksyllä 1939 tavoitellut neuvotteluratkaisua Suomen kanssa.
– Se, että professori Kotkin on kansainvälinen Stalin-auktoriteetti, ei tee hänestä automaattisesti Suomi-asiantuntijaa, Forss, prikaatikenraali evp. Lauri Kiianlinna, eversti evp. Heikki Hult, kommodori evp. Pertti Inkinen ja eversti evp. Pekka Holopainen huomauttavat.
Nukkehallituksen idea Leniniltä
Kirjoittajat muistuttavat lukuisien venäläistenkin historiantutkijoiden valottaneen talvisotaan johtanutta kehityskulkua, kunnes asiaa koskevaa keskustelua on Venäjällä uudelleen rajoitettu.
He nostavat esiin muun muassa Petroskoin yliopiston professori Juri Kilinin arvion, jonka mukaan Stalinin osallistuminen syksyn 1939 neuvotteluihin oli ennen kaikkea harhauttamisyritys.
– Heinäkuussa 1939 Stalin antoi Leningradin sotilaspiirin komentajalle K. A. Meretskoville käskyn tuottaa uudet suunnitelmat ”vastahyökkäyksestä” Suomea vastaan, koska silloiset operatiiviset suunnitelmat olivat täysin ylimitoitetut. Myös O.W. Kuusinen oli läsnä, ja Stalin kehotti Meretskovia kääntymään Kuusisen puoleen Suomea koskevissa asioissa, kirjoittajat toteavat.
Idea Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen kaltaisesta nukkehallituksesta oli heidän mukaansa alun perin lähtöisin edesmenneeltä bolsevikkijohtaja V.I. Leniniltä. Samaan malliin perustuvat vielä nykyäänkin esimerkiksi Kremlin vuonna 2015 Itä-Ukrainaan muodostamat Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavallat”.
– Mitään paraatimarssia Suomeen ei tapahtunut siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomen hallitus ei antanut periksi. Stalin oli tse asiassa aidosti toivonut neuvottelutulosta. Silloin jännitys olisi tilapäisesti lientynyt ja Suomen kenttäarmeija olisi kotiutettu. Siten olisi avautunut tie Neuvostoliiton paraatimarssille, he sanovat.
Kirjoittajat siteeraavat venäläisprofessori Kilinin puheenvuoroa talvisodasta maaliskuussa 2010:
– Neuvostoliiton tavoitteisiin talvisodassa kuului (muun muassa) Suomen armeijan lyöminen ja koko Suomen liittäminen osaksi Neuvostoliittoa. Talvisota oli väistämätön, Kilin totesi tuolloin.
